Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa

Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Keuhkojen krooninen tulehdustila johtaa keuhkoputkien vaihtelevaan supistumistaipumukseen ja lisääntyneeseen limaneritykseen. Astmaa diagnosoidessa havainnoidaan keuhkoputkien ahtautumista ja lääkityksellä aikaansaatua avautumista. Perusterveydenhuollossa tähän käytetään kotona tehtävää PEF-seurantaa ja laboratoriossa tehtävää spirometriatutkimusta, jossa mitataan FEV₁-arvo ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen ottamista.

– Keuhkofunktion muutosten arvioinnissa kultaisena standardina pidetään yleensä FEV₁-muutosta. Tästä huolimatta PEF on edelleen laajassa käytössä Suomen perusterveydenhuollossa, eikä meillä ole laadukasta, systemaattista tutkimustietoa siitä, kuinka luotettavasti PEF heijastaa keuhkoputkien ahtautumista ja laajenemista tai kuinka hyvin PEF- ja FEV₁-muutokset vastaavat toisiaan, Leon Csonka kertoo.

Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, millainen on PEF- ja FEV₁-muutosten välinen suhde keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen yhteydessä aikuisilla ja lapsilla. Tutkimuksessa määritettiin, millaisella herkkyydellä ja tarkkuudella PEF-arvon muutokset tunnistavat FEV₁-arvon muutoksia. Lisäksi hän arvioi kansainvälisen Global Initiative for Asthma (GINA) -suosituksen PEF-perusteisen raja-arvon toimivuutta lasten juoksurasituskokeessa.

Tutkimus osoitti, että PEF-muutos kuvaa huonosti keuhkojen toiminnan muutoksia suhteessa FEV₁-muutokseen. PEF ja FEV₁ tunnistivat usein eri potilaita sekä keuhkoputkien supistumisen että laajenemisen yhteydessä. Lisäksi GINA-suosituksen 15 prosentin PEF-laskun raja-arvo osoittautui liian pieneksi ja johti suureen määrään vääriä positiivisia tuloksia lasten juoksurasituskokeessa.

PEF:n käyttöön liittyy puutteellisen herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi muitakin huolia, sillä puhallusteknisen laadun valvonta ei PEF-mittareilla ole mahdollista, toisin kuin spirometreillä. Csonkan tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan pohjan astman diagnostisen kotiseurannan kehittämiseen.

– On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen käytettyä mittaria tunnistavat eri potilaita. Nykyään myös FEV₁-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienillä mikrospirometreillä. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitetään, saadaanko mikrospirometreillä luotettavia FEV₁-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV₁-seuranta teknisesti hyvin. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia vääriä positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman vähän, Csonka kertoo.

Leon Csonka on paljasjalkainen tamperelainen. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa lääketiedettä viidennellä vuosikurssilla.

Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta

LK Leon Csonkan keuhkosairausoppiin kuuluva väitöskirja Detection of Asthma-Related Bronchial Obstruction and Its Reversibility Through PEF and FEV₁ Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.