Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Keuhkojen krooninen tulehdustila johtaa keuhkoputkien vaihtelevaan supistumistaipumukseen ja lisääntyneeseen limaneritykseen. Astmaa diagnosoidessa havainnoidaan keuhkoputkien ahtautumista ja lääkityksellä aikaansaatua avautumista. Perusterveydenhuollossa tähän käytetään kotona tehtävää PEF-seurantaa ja laboratoriossa tehtävää spirometriatutkimusta, jossa mitataan FEV1-arvo ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen ottamista.
– Keuhkofunktion muutosten arvioinnissa kultaisena standardina pidetään yleensä FEV1-muutosta. Tästä huolimatta PEF on edelleen laajassa käytössä Suomen perusterveydenhuollossa, eikä meillä ole laadukasta, systemaattista tutkimustietoa siitä, kuinka luotettavasti PEF heijastaa keuhkoputkien ahtautumista ja laajenemista tai kuinka hyvin PEF- ja FEV1-muutokset vastaavat toisiaan, Leon Csonka kertoo.
Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, millainen on PEF- ja FEV1-muutosten välinen suhde keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen yhteydessä aikuisilla ja lapsilla. Tutkimuksessa määritettiin, millaisella herkkyydellä ja tarkkuudella PEF-arvon muutokset tunnistavat FEV1-arvon muutoksia. Lisäksi hän arvioi kansainvälisen Global Initiative for Asthma (GINA) -suosituksen PEF-perusteisen raja-arvon toimivuutta lasten juoksurasituskokeessa.
Tutkimus osoitti, että PEF-muutos kuvaa huonosti keuhkojen toiminnan muutoksia suhteessa FEV1-muutokseen. PEF ja FEV1 tunnistivat usein eri potilaita sekä keuhkoputkien supistumisen että laajenemisen yhteydessä. Lisäksi GINA-suosituksen 15 prosentin PEF-laskun raja-arvo osoittautui liian pieneksi ja johti suureen määrään vääriä positiivisia tuloksia lasten juoksurasituskokeessa.
PEF:n käyttöön liittyy puutteellisen herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi muitakin huolia, sillä puhallusteknisen laadun valvonta ei PEF-mittareilla ole mahdollista, toisin kuin spirometreillä. Csonkan tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan pohjan astman diagnostisen kotiseurannan kehittämiseen.
– On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen käytettyä mittaria tunnistavat eri potilaita. Nykyään myös FEV1-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienillä mikrospirometreillä. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitetään, saadaanko mikrospirometreillä luotettavia FEV1-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV1-seuranta teknisesti hyvin. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia vääriä positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman vähän, Csonka kertoo.
Leon Csonka on paljasjalkainen tamperelainen. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa lääketiedettä viidennellä vuosikurssilla.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
LK Leon Csonkan keuhkosairausoppiin kuuluva väitöskirja Detection of Asthma-Related Bronchial Obstruction and Its Reversibility Through PEF and FEV1 Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leon Csonka
leon.csonka@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme