Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa
2.12.2025 08:40:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Keuhkojen krooninen tulehdustila johtaa keuhkoputkien vaihtelevaan supistumistaipumukseen ja lisääntyneeseen limaneritykseen. Astmaa diagnosoidessa havainnoidaan keuhkoputkien ahtautumista ja lääkityksellä aikaansaatua avautumista. Perusterveydenhuollossa tähän käytetään kotona tehtävää PEF-seurantaa ja laboratoriossa tehtävää spirometriatutkimusta, jossa mitataan FEV1-arvo ennen ja jälkeen avaavan lääkkeen ottamista.
– Keuhkofunktion muutosten arvioinnissa kultaisena standardina pidetään yleensä FEV1-muutosta. Tästä huolimatta PEF on edelleen laajassa käytössä Suomen perusterveydenhuollossa, eikä meillä ole laadukasta, systemaattista tutkimustietoa siitä, kuinka luotettavasti PEF heijastaa keuhkoputkien ahtautumista ja laajenemista tai kuinka hyvin PEF- ja FEV1-muutokset vastaavat toisiaan, Leon Csonka kertoo.
Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, millainen on PEF- ja FEV1-muutosten välinen suhde keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen yhteydessä aikuisilla ja lapsilla. Tutkimuksessa määritettiin, millaisella herkkyydellä ja tarkkuudella PEF-arvon muutokset tunnistavat FEV1-arvon muutoksia. Lisäksi hän arvioi kansainvälisen Global Initiative for Asthma (GINA) -suosituksen PEF-perusteisen raja-arvon toimivuutta lasten juoksurasituskokeessa.
Tutkimus osoitti, että PEF-muutos kuvaa huonosti keuhkojen toiminnan muutoksia suhteessa FEV1-muutokseen. PEF ja FEV1 tunnistivat usein eri potilaita sekä keuhkoputkien supistumisen että laajenemisen yhteydessä. Lisäksi GINA-suosituksen 15 prosentin PEF-laskun raja-arvo osoittautui liian pieneksi ja johti suureen määrään vääriä positiivisia tuloksia lasten juoksurasituskokeessa.
PEF:n käyttöön liittyy puutteellisen herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi muitakin huolia, sillä puhallusteknisen laadun valvonta ei PEF-mittareilla ole mahdollista, toisin kuin spirometreillä. Csonkan tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan pohjan astman diagnostisen kotiseurannan kehittämiseen.
– On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen käytettyä mittaria tunnistavat eri potilaita. Nykyään myös FEV1-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienillä mikrospirometreillä. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitetään, saadaanko mikrospirometreillä luotettavia FEV1-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV1-seuranta teknisesti hyvin. On tärkeää, että hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia vääriä positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman vähän, Csonka kertoo.
Leon Csonka on paljasjalkainen tamperelainen. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa lääketiedettä viidennellä vuosikurssilla.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
LK Leon Csonkan keuhkosairausoppiin kuuluva väitöskirja Detection of Asthma-Related Bronchial Obstruction and Its Reversibility Through PEF and FEV1 Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Timonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leon Csonka
leon.csonka@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme