Yhä harvempi nainen jää leskeksi
Leskeytyminen on vähentynyt Suomessa ja tapahtuu yhä vanhemmalla iällä, etenkin naiset jäävät leskeksi harvemmin kuin 30 vuotta sitten. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutin ja Max Planck -keskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa laskettiin 65-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten leskiajanodote eli jäljellä olevasta elinajanodotteesta keskimäärin leskenä vietetyt vuodet. Tutkimus huomioi sekä avio- että avoliitoissa koetut puolisoiden kuolemat.
Naisilla on edelleen suurempi todennäköisyys leskeytyä kuin miehillä. Sukupuolten väliset erot leskiajanodotteessa ovat kuitenkin kaventuneet selvästi vuosien 1987 ja 2019 välillä. 65-vuotiaiden suomalaisten naisten jäljellä olevasta elinajanodotteesta leskenä vietetty aika on lyhentynyt noin kahdeksasta vuodesta kuuteen vuoteen. Miehillä leskiajanodote on pysynyt noin kahdessa vuodessa.
Koulutuserot tasoittuneet
1980-luvun lopulla matalasti koulutetut naiset saattoivat odottaa elävänsä leskenä huomattavasti pidempään kuin korkeasti koulutetut naiset, mutta tämä ero on lähes hävinnyt.
- Korkeasti koulutetuilla miehillä on nykyään jopa hieman suurempi riski jäädä leskeksi kuin matalasti koulutetuilla miehillä, sanoo Margherita Moretti Helsingin yliopistosta.
Tästä huolimatta sekä miehet että naiset, joilla on enintään perusasteen koulutus, leskeytyvät edelleen keskimäärin kolme vuotta korkeakoulutettuja nuorempana.
Leskeytymisen vähenemiseen vaikuttavat muun muassa miesten naisia nopeampi elinajanodotteen kasvu, väestön koulutustason nousu sekä avioerojen yleistyminen.
Leskeksi jääneet tarvitsevat tukea
Leskeytymisen ollessa yhä harvinaisempaa, sen vaikutukset hyvinvointiin, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin ovat edelleen merkittäviä heille, jotka sen kokevat.
- Leskeyden kokeneet tarvitsevat usein kohdennettua sosiaalista ja yhteiskunnallista tukea, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Näitä ovat etenkin matalasti koulutetut naiset, joilla leskeytyminen voi kasautua yhteen vähäisten taloudellisten resurssien, pienten perhe- ja tukiverkostojen sekä terveyshaasteiden kanssa, toteaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.
Tutkimus on julkaistu Demography-lehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin 65 vuotta täyttäneen väestön avio- ja avoliittohistoriaa vuosina 1987–2019 Tilastokeskuksen väestörekisteristä. Tutkimusta on tukenut strategisen tutkimuksen neuvosto STN, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (DEMOGRAPHY-ohjelma, LIFECON-hanke).
Yhteystiedot:
Kaarina Korhonen
Puh. 029 412 4753
kaarina.korhonen@helsinki.fi
Margherita Moretti (haastattelut englanniksi)
margherita.moretti@helsinki.fi; margherita.moretti@unibocconi.it
Julkaisu:
Moretti M., Korhonen K., van Raalte A., Riffe T. ja Martikainen P. (2025). Evolution of Widowhood Lifespan and Its Gender and Educational Inequalities in Finland Over Three Decades. Demografia, 12269717. doi: https://doi.org/10.1215/00703370-12269717
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mikromuovit: tutkimus paljastaa uusia riskejä tuotantoeläinten terveydelle ja elintarvikkeiden turvallisuudelle26.11.2025 13:02:22 EET | Tiedote
Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, osoittaa kansainvälinen tutkimus.
Äänestäminen erottelee eliniän pituutta enemmän kuin koulutus26.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Äänestyskäyttäytyminen vaaleissa on vahvasti yhteydessä ihmisen elinikään. Äänestämisen yhteys kuolleisuuteen on suurempi kuin koulutuksella, jota pidetään keskeisenä terveyteen suotuisasti vaikuttavana tekijänä.
Nuoren usko kykyynsä kehittyä näyttäytyy parempina arvosanoina25.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus vahvistaa, että nuoret, jotka uskovat kykyynsä kehittyä, saavat parempia arvosanoja kuin nuoret, jotka pitävät taitojaan synnynnäisinä.
Puutiaisaivokuumevirus voi liittyä sikiökuolemiin koirilla24.11.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Eläinlääketieteellinen tutkimus Ruotsissa ja Suomessa on ensimmäistä kertaa osoittanut, että puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus voi siirtyä emosta sikiöön ja aiheuttaa vakavia seurauksia tiineyden aikana.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 3.12.202521.11.2025 08:00:00 EET | Kutsu
Helsingin yliopiston uudet professorit kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 3.12. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33. Juhlaluentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme