Yhä harvempi nainen jää leskeksi

Tutkimuksessa laskettiin 65-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten leskiajanodote eli jäljellä olevasta elinajanodotteesta keskimäärin leskenä vietetyt vuodet. Tutkimus huomioi sekä avio- että avoliitoissa koetut puolisoiden kuolemat.

Naisilla on edelleen suurempi todennäköisyys leskeytyä kuin miehillä. Sukupuolten väliset erot leskiajanodotteessa ovat kuitenkin kaventuneet selvästi vuosien 1987 ja 2019 välillä. 65-vuotiaiden suomalaisten naisten jäljellä olevasta elinajanodotteesta leskenä vietetty aika on lyhentynyt noin kahdeksasta vuodesta kuuteen vuoteen. Miehillä leskiajanodote on pysynyt noin kahdessa vuodessa.

Koulutuserot tasoittuneet

1980-luvun lopulla matalasti koulutetut naiset saattoivat odottaa elävänsä leskenä huomattavasti pidempään kuin korkeasti koulutetut naiset, mutta tämä ero on lähes hävinnyt.

- Korkeasti koulutetuilla miehillä on nykyään jopa hieman suurempi riski jäädä leskeksi kuin matalasti koulutetuilla miehillä, sanoo Margherita Moretti Helsingin yliopistosta.

Tästä huolimatta sekä miehet että naiset, joilla on enintään perusasteen koulutus, leskeytyvät edelleen keskimäärin kolme vuotta korkeakoulutettuja nuorempana.

Leskeytymisen vähenemiseen vaikuttavat muun muassa miesten naisia nopeampi elinajanodotteen kasvu, väestön koulutustason nousu sekä avioerojen yleistyminen.

Leskeksi jääneet tarvitsevat tukea

Leskeytymisen ollessa yhä harvinaisempaa, sen vaikutukset hyvinvointiin, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin ovat edelleen merkittäviä heille, jotka sen kokevat.

- Leskeyden kokeneet tarvitsevat usein kohdennettua sosiaalista ja yhteiskunnallista tukea, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Näitä ovat etenkin matalasti koulutetut naiset, joilla leskeytyminen voi kasautua yhteen vähäisten taloudellisten resurssien, pienten perhe- ja tukiverkostojen sekä terveyshaasteiden kanssa, toteaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Tutkimus on julkaistu Demography-lehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin 65 vuotta täyttäneen väestön avio- ja avoliittohistoriaa vuosina 1987–2019 Tilastokeskuksen väestörekisteristä. Tutkimusta on tukenut strategisen tutkimuksen neuvosto STN, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (DEMOGRAPHY-ohjelma, LIFECON-hanke).

Yhteystiedot:
Kaarina Korhonen          
Puh. 029 412 4753
kaarina.korhonen@helsinki.fi

Margherita Moretti (haastattelut englanniksi)
margherita.moretti@helsinki.fi; margherita.moretti@unibocconi.it

Julkaisu:
Moretti M., Korhonen K., van Raalte A., Riffe T. ja Martikainen P. (2025). Evolution of Widowhood Lifespan and Its Gender and Educational Inequalities in Finland Over Three Decades. Demografia, 12269717. doi: https://doi.org/10.1215/00703370-12269717