Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus
1.12.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä on kasvanut, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta “Varhaiskasvatuksen opettajapula. Kelpoisten opettajien osuus vaihtelee alueellisesti” (Etla Raportti 169)”. Laskua selittää se, että alalla työskentelevien kelpoisten opettajien määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin opettajien kokonaismäärä.
Vuodesta 2015 vuoteen 2022 varhaiskasvatuksessa työskentelevien kelpoisten opettajien määrä on lisääntynyt noin kolme prosenttia, kun taas opettajien kokonaismäärä on kasvanut noin viidenneksellä.
Kelpoisten opettajien osuus on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa, joskin kehityksessä on vahvasti alueellisia eroja. Monilla alueilla muutos on ollut maltillinen, mutta Uudellamaalla ja Lapissa pätevyyden saaneiden opettajien osuus on laskenut selvästi muita enemmän.
Uusimaa on muutoinkin merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan koko Suomen tilannetta, huomauttaa tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija, KTT Aino Kalmbach.
─ Suuri osa koko maan varhaiskasvatuksesta sijoittuu tilastojen valossa Uudellemaalle, ja näin alueen kehitys vaikuttaa merkittävästi koko maan keskiarvoihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kelpoisten opettajien osuuden lasku on ollut kansallisestikin huomattava, vaikka useissa maakunnissa pätevien opettajien osuus onkin pysynyt kohtalaisen korkeana, Kalmbach selittää.
Uusimaa on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että niin kelpoisten opettajien määrä kuin heidän osuutensakin ovat vähentyneet tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen kysyntä on pysynyt korkealla. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös Lapissa.
Varhaiskasvatuksen opettajien kasvaneeseen kysyntään on vaikuttanut kaksi vastakkaista kehityslinjaa, sanoo Etlan Kalmbach.
─ Syntyvyyden laskun myötä varhaiskasvatusikäisiä lapsia on selvästi aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut niin merkittävästi, että sen vaikutus on ollut syntyvyyden laskua suurempi. Varhaiskasvatus on myös siirtynyt enenevissä määrin perhepäivähoidosta päiväkoteihin, mikä on entisestään lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien kysyntää. Jatkossa kuitenkin syntyvyyden laskun vaikutus voi näkyä yhä selvemmin.
Palkkatasolla on merkitystä opettajapulan kannalta
Tutkimuksessa havaittiin myös, että opettajien suhteellinen palkkataso on yhteydessä opettajapulan suuruuteen. Muiden työntekijöiden palkkataso vaihtelee merkittävästikin alueiden välillä, mutta varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat koko maassa hyvin samankaltaisia. Tämän seurauksena varhaiskasvatuksen ja muiden alojen välinen palkkaero vaihtelee alueittain.
Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joilla varhaiskasvatuksen opettajien palkka on kauempana muusta palkkatasosta – kuten pääkaupunkiseudulla – on suurempi opettajapula.
─ Mitä suurempi on ei-kelpoisten opettajien osuus alueella, sitä suurempi on alueellinen opettajapula. Kilpailullisilla työmarkkinoilla tämä johtaisi siihen, että työvoiman kysynnän ylittäessä tarjonnan palkka nousisi, kunnes saavutetaan tasapaino. Varhaiskasvatuksessa näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, sillä palkat eivät ole merkittävästi joustaneet ylöspäin opettajapulasta huolimatta, Etlan Kalmbach huomauttaa.
Nyt julkaistussa Etla Raportissa on kuvattu varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinoita vuosina 2010─2022. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt perjantaina 28.11.2025 klo 18 mennessä: Vanhempi tutkija Aino Kalmbach, Etla, p. 050 547 9001, aino.kalmbach@etla.fi
Liitteet (1 kpl): Kalmbach, Aino: Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista vaihtelee alueellisesti (Etla Raportti 169) Embargo maanantaina 1.12.2025 klo 00:01
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino KalmbachTutkija, ETLA
Puh:050 547 9001aino.kalmbach@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme