Vihreiden Harjanne Luken uusista luvuista: “Sitä saa mitä tilaa – suurin osa puusta palaa Suomessa edelleen energiaksi”

Luonnonvarakeskus julkaisi tänään tuoreimmat Puun kulkuvirrat -tilastot, jotka kuvaavat Suomen metsistä hakatun puubiomassan käyttöä. Luken mukaan puun kuiva-aineesta 60 prosenttia päätyi lopulta energiaksi. Vuoden 2008 jälkeen metsäteollisuustuotteisiin sitoutuneen puun määrä on jäänyt jatkuvasti energian tuotantoon kulunutta määrää pienemmäksi.

– Suurin osa Suomesta hakatusta puusta palaa energiaksi, ja materiaalikäytöstäkin valtaosa on verrattain lyhytikäisiä tuotteita. Hiili on siis nopeasti ilmakehää lämmittämässä, ja jalostusarvo jää keskimäärin verrattain matalaksi. En halua syytellä energia- tai metsäyhtiöitä tai metsänomistajia, sillä tämä on pitkälti ohjaavan politiikan seurausta. Sitä saa mitä tilaa, Harjanne huomauttaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana puun jalostusarvo on laskenut, kun paperin osuus puunjalostuksesta on pienentynyt. Kehittyneitä tai pitkäikäisiä tuotteita ei ole tuotettu juurikaan lisää.

– Suomen energiatalous on koukussa teollisen mittakaavan valtavaan puubiomassan polttoon. Se, että energiakäytössä on kyse laajalti sivuvirroista, ei lopulta muuta asiaa. Olisi luonnon, ilmaston ja kansantalouden etu saada suurempi osa puusta arvokkaampaan käyttöön, Harjanne toteaa.

Harjanne penää laajaa keinovalikoimaa suunnan kääntämiseksi.

– Metsien arvokkaampaan ja kestävämpään käyttöön tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. On korvattava polttoon perustuvaa energiaa tuulella, auringolla ja ydinvoimalla, luotava markkinoita sekä hiilensidonnalle että kehittyneille biotuotteille ja vetyjalosteille. Rehellistä on myöntää sekin, että jos luonto- ja ilmastotavoitteista oikeasti pidetään kiinni, on hakkuita maltillistettava, Harjanne listaa.

– Teollisen puunpolton maltillinen verottaminen ja metsänomistajien palkitseminen hiilensidonnasta ja luontoarvoista kannustaisivat arvokkaampaan käyttöön. Fossiilisten raaka-aineiden käytön korvaamiseen esimerkiksi muovin osalta jakeluvelvoitteet ovat toimivia ratkaisuja, Harjanne jatkaa.

Harjanne nostaa esiin myös hiilensidonnan ja hyödyntämisen siltä osin, kuin energiakäyttö jatkuu tulevaisuudessa.

– Jonkin verran puuta palaa jatkossakin, mutta sen osalta pitäisi napata hiili talteen. Tekniseen hiilensidontaan piippujen päissä tarvitaan pilottitukea, mutta olisi paikallaan myös luoda ennakoitavaa kysyntää puhtaan vedyn ja biogeenisen hiilen jalosteille esimerkiksi synteettisten polttoaineiden ja lannoitteiden huoltovarmuushankinnoilla, kuten olen aiemmin esittänyt, Harjanne toteaa.

– Puun polttamisen vähentäminen edellyttää myös korvaavaa energiaa, joten sen rakentamisen edellytyksiä pitää sujuvoittaa. Metsiä pitää myös suojella, ja tässä tietysti valtion olisi vastuullista suojella omat vanhat ja luonnontilaiset metsänsä oikeasti, eikä kikkailla satumetsäkriteereillä, Harjanne jatkaa.

– Kaikkein karmeinta on lukea uutisia siitä, kuinka vanhoja metsiä menee uuniin. Se on käänteistä arvontuotantoa, Harjanne toteaa.