Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit
3.12.2025 08:51:25 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle.

Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö.
Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla.
Win-win-tilanne mahdollinen
Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa vähentäisivät vettä Korkeakosken voimalaitoksella, mikä aiheuttaisi tuotantotappioita. Energiantuotannon menetyksiä voidaan minimoida muuttamalla virtaamajakoa Kymijoen länsi- ja itähaarojen välillä.
Hankkeen mallilaskelmien mukaan joissakin vaihtoehdoissa energiantuotanto voi kokonaisuudessaan jopa kasvaa. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Mika Marttusen mukaan Kymijoella voidaan saavuttaa harvinainen ”kaikki voittavat” -tilanne.
— Yhtä aikaa on mahdollista parantaa joen eliöiden elinolosuhteita, vahvistaa lohen luontaista elinkiertoa ja lisätä energiantuotantoa.
Kymijoella on moniin muihin rakennettuihin vesistöihin verrattuna hyvät mahdollisuudet vahvistaa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusbiologi Joonas Ikävalko kertoo, että joen laajimmat lisääntymisalueet sijaitsevat vain yhden tai kahden vaellusesteen takana.
— Virtaamien säätelyllä voidaan lisätä koskialueiden pinta-alaa ja parantaa kalojen kulkua voimalaitospatojen ohi.
Vaihtoehtoja analysoitu kattavasti
Kymijoen alaosan haarat mahdollistavat virtaamien ohjailun monin eri tavoin. Hankkeessa on arvioitu erilaisten jakovaihtoehtojen vaikutuksia erityisesti Koivukosken ja Korkeakosken haarojen välillä sekä Koivukosken vanhan uoman vesittämisen mahdollisuuksia. Lisäksi on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa virtaamaa ohjataan talvisin nykyistä enemmän länsihaaraan, eli Hirvikosken haaraan.
Kymijoen alaosan säännöstelyä on tarkasteltu jo 1990-luvulta lähtien. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtaja Visa Niittyniemi kertoo, että nyt käytössä oleva laaja tutkimustieto tarjoaa huomattavasti aiempaa vahvemman pohjan keskusteluille.
— Hankkeessa on arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia niin energiantuotantoon, tulvariskeihin, elinympäristöihin kuin lohen poikastuotantoonkin lukuisilla eri malleilla ja hyödyntäen yli 30 vuoden aineistoa Kymijoen virtaamista.
Lupamuutokset vaativat yhteistyötä
Hankkeessa on noudatettu vesilain mukaista kaksivaiheista menettelyä, jolla haitallisiin säännöstelyvaikutuksiin on mahdollista puuttua. Ensimmäisessä vaiheessa on yhdessä eri osapuolten kanssa selvitetty, miten säännöstelystä aiheutuvia haittoja vesiympäristölle ja sen käytölle voidaan vähentää.
Kun tämä vaihe päättyy, siirrytään jatkoneuvotteluihin voimayhtiöiden kanssa. Vasta niiden jälkeen ratkaistaan, millaisia lupamuutoksia haetaan ja kuka muutoksia hakisi.
Keskeinen haaste liittyy siihen, että virtaamajärjestelyjen mahdolliset hyödyt ja menetykset energiantuotannolle jakautuisivat kahdelle eri voimayhtiölle. Yhteiskunnassa ei ole mekanismia, joka tasaisi juoksutusehtojen muutoksista aiheutuvia energiatuotannon hyötyjä ja menetyksiä yhtiöiden välillä, joten ratkaisun löytäminen on pääosin yhtiöiden välisen sopimisen varassa.
Kaikille avoin webinaari 10.12.
Hanketta ovat toteuttaneet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Saastamoisen säätiö.
Hankkeen tuloksia esitellään kaikille avoimessa webinaarissa keskiviikkona 10.12.2025 klo 17:30–19:30. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 8.12. mennessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MarttunenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Hankkeen vetäjä
Visa NiittyniemiJohtajaKaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 260etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiMatti VaittinenVesistöpäällikköKaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 112etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiJoonas IkävalkoKalastusbiologiVarsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 170etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme