Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit
3.12.2025 08:51:25 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle.

Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö.
Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla.
Win-win-tilanne mahdollinen
Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa vähentäisivät vettä Korkeakosken voimalaitoksella, mikä aiheuttaisi tuotantotappioita. Energiantuotannon menetyksiä voidaan minimoida muuttamalla virtaamajakoa Kymijoen länsi- ja itähaarojen välillä.
Hankkeen mallilaskelmien mukaan joissakin vaihtoehdoissa energiantuotanto voi kokonaisuudessaan jopa kasvaa. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Mika Marttusen mukaan Kymijoella voidaan saavuttaa harvinainen ”kaikki voittavat” -tilanne.
— Yhtä aikaa on mahdollista parantaa joen eliöiden elinolosuhteita, vahvistaa lohen luontaista elinkiertoa ja lisätä energiantuotantoa.
Kymijoella on moniin muihin rakennettuihin vesistöihin verrattuna hyvät mahdollisuudet vahvistaa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusbiologi Joonas Ikävalko kertoo, että joen laajimmat lisääntymisalueet sijaitsevat vain yhden tai kahden vaellusesteen takana.
— Virtaamien säätelyllä voidaan lisätä koskialueiden pinta-alaa ja parantaa kalojen kulkua voimalaitospatojen ohi.
Vaihtoehtoja analysoitu kattavasti
Kymijoen alaosan haarat mahdollistavat virtaamien ohjailun monin eri tavoin. Hankkeessa on arvioitu erilaisten jakovaihtoehtojen vaikutuksia erityisesti Koivukosken ja Korkeakosken haarojen välillä sekä Koivukosken vanhan uoman vesittämisen mahdollisuuksia. Lisäksi on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa virtaamaa ohjataan talvisin nykyistä enemmän länsihaaraan, eli Hirvikosken haaraan.
Kymijoen alaosan säännöstelyä on tarkasteltu jo 1990-luvulta lähtien. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtaja Visa Niittyniemi kertoo, että nyt käytössä oleva laaja tutkimustieto tarjoaa huomattavasti aiempaa vahvemman pohjan keskusteluille.
— Hankkeessa on arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia niin energiantuotantoon, tulvariskeihin, elinympäristöihin kuin lohen poikastuotantoonkin lukuisilla eri malleilla ja hyödyntäen yli 30 vuoden aineistoa Kymijoen virtaamista.
Lupamuutokset vaativat yhteistyötä
Hankkeessa on noudatettu vesilain mukaista kaksivaiheista menettelyä, jolla haitallisiin säännöstelyvaikutuksiin on mahdollista puuttua. Ensimmäisessä vaiheessa on yhdessä eri osapuolten kanssa selvitetty, miten säännöstelystä aiheutuvia haittoja vesiympäristölle ja sen käytölle voidaan vähentää.
Kun tämä vaihe päättyy, siirrytään jatkoneuvotteluihin voimayhtiöiden kanssa. Vasta niiden jälkeen ratkaistaan, millaisia lupamuutoksia haetaan ja kuka muutoksia hakisi.
Keskeinen haaste liittyy siihen, että virtaamajärjestelyjen mahdolliset hyödyt ja menetykset energiantuotannolle jakautuisivat kahdelle eri voimayhtiölle. Yhteiskunnassa ei ole mekanismia, joka tasaisi juoksutusehtojen muutoksista aiheutuvia energiatuotannon hyötyjä ja menetyksiä yhtiöiden välillä, joten ratkaisun löytäminen on pääosin yhtiöiden välisen sopimisen varassa.
Kaikille avoin webinaari 10.12.
Hanketta ovat toteuttaneet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Saastamoisen säätiö.
Hankkeen tuloksia esitellään kaikille avoimessa webinaarissa keskiviikkona 10.12.2025 klo 17:30–19:30. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 8.12. mennessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MarttunenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Hankkeen vetäjä
Visa NiittyniemiJohtajaKaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 260etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiMatti VaittinenVesistöpäällikköKaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 112etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiJoonas IkävalkoKalastusbiologiVarsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 029 170etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme