Suomen ympäristökeskus

Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit

Jaa

Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle.

Valokuva ilmasta suoraan alaspäin virtaavan veden koskikohtaan. Kuvassa näkyy rantaa, virtaavaa vettä ja kiviä vedessä.
Kymijoen Kokonkoskessa virtaamien kasvattaminen vähävetisinä aikoina parantaisi virta-alueiden eliöstön ja vaelluskalojen elinolosuhteita. Kuva: Venla Valjakka, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö. 

Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla.  

Win-win-tilanne mahdollinen 

Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa vähentäisivät vettä Korkeakosken voimalaitoksella, mikä aiheuttaisi tuotantotappioita. Energiantuotannon menetyksiä voidaan minimoida muuttamalla virtaamajakoa Kymijoen länsi- ja itähaarojen välillä.  

Hankkeen mallilaskelmien mukaan joissakin vaihtoehdoissa energiantuotanto voi kokonaisuudessaan jopa kasvaa. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Mika Marttusen mukaan Kymijoella voidaan saavuttaa harvinainen ”kaikki voittavat” -tilanne. 

— Yhtä aikaa on mahdollista parantaa joen eliöiden elinolosuhteita, vahvistaa lohen luontaista elinkiertoa ja lisätä energiantuotantoa. 

Kymijoella on moniin muihin rakennettuihin vesistöihin verrattuna hyvät mahdollisuudet vahvistaa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusbiologi Joonas Ikävalko kertoo, että joen laajimmat lisääntymisalueet sijaitsevat vain yhden tai kahden vaellusesteen takana.  

— Virtaamien säätelyllä voidaan lisätä koskialueiden pinta-alaa ja parantaa kalojen kulkua voimalaitospatojen ohi. 

Vaihtoehtoja analysoitu kattavasti 

Kymijoen alaosan haarat mahdollistavat virtaamien ohjailun monin eri tavoin. Hankkeessa on arvioitu erilaisten jakovaihtoehtojen vaikutuksia erityisesti Koivukosken ja Korkeakosken haarojen välillä sekä Koivukosken vanhan uoman vesittämisen mahdollisuuksia. Lisäksi on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa virtaamaa ohjataan talvisin nykyistä enemmän länsihaaraan, eli Hirvikosken haaraan. 

Kymijoen alaosan säännöstelyä on tarkasteltu jo 1990-luvulta lähtien. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtaja Visa Niittyniemi kertoo, että nyt käytössä oleva laaja tutkimustieto tarjoaa huomattavasti aiempaa vahvemman pohjan keskusteluille. 

— Hankkeessa on arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia niin energiantuotantoon, tulvariskeihin, elinympäristöihin kuin lohen poikastuotantoonkin lukuisilla eri malleilla ja hyödyntäen yli 30 vuoden aineistoa Kymijoen virtaamista. 

Lupamuutokset vaativat yhteistyötä 

Hankkeessa on noudatettu vesilain mukaista kaksivaiheista menettelyä, jolla haitallisiin säännöstelyvaikutuksiin on mahdollista puuttua. Ensimmäisessä vaiheessa on yhdessä eri osapuolten kanssa selvitetty, miten säännöstelystä aiheutuvia haittoja vesiympäristölle ja sen käytölle voidaan vähentää.  

Kun tämä vaihe päättyy, siirrytään jatkoneuvotteluihin voimayhtiöiden kanssa. Vasta niiden jälkeen ratkaistaan, millaisia lupamuutoksia haetaan ja kuka muutoksia hakisi. 

Keskeinen haaste liittyy siihen, että virtaamajärjestelyjen mahdolliset hyödyt ja menetykset energiantuotannolle jakautuisivat kahdelle eri voimayhtiölle. Yhteiskunnassa ei ole mekanismia, joka tasaisi juoksutusehtojen muutoksista aiheutuvia energiatuotannon hyötyjä ja menetyksiä yhtiöiden välillä, joten ratkaisun löytäminen on pääosin yhtiöiden välisen sopimisen varassa. 

Kaikille avoin webinaari 10.12. 

Hanketta ovat toteuttaneet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Saastamoisen säätiö. 

Hankkeen tuloksia esitellään kaikille avoimessa webinaarissa keskiviikkona 10.12.2025 klo 17:30–19:30. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 8.12. mennessä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Liitteet

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi/fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finland must accelerate efforts towards a circular economy of plastics27.11.2025 07:02:00 EET | Press release

Progress has been made in advancing the circular economy for plastics, but Finland remains far from its targets and significant additional measures are needed. A new report from the PlastLIFE project, published by the Finnish Environment Institute, highlights how reducing unnecessary plastic consumption, preventing littering, and improving recycling efficiency are key to achieving a circular economy. The issue is pressing, as plastics continue to have considerable climate and environmental impacts. Finland’s goal is to establish a sustainable circular economy for plastics by 2030.

Suomen kiihdytettävä muovien kiertotalouden toimia27.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote

Muovien kiertotaloudessa on nähtävissä edistystä. Tavoitteista ollaan kuitenkin niin kaukana, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema PlastLIFE-hankkeen raportti nostaa esiin, miten muovien turhan kulutuksen vähentäminen, roskaantumisen ehkäisy ja kierrätyksen tehostaminen edistävät kiertotalouden toteutumista. Aihe on ajankohtainen, sillä muovien ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat edelleen huomattavia. Suomen tavoitteena on saavuttaa muovien kestävä kiertotalous vuoteen 2030 mennessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye