Embargo 3.12. kello 18. Saharan eteläpuolinen Afrikka on menettänyt liki neljänneksen biodiversiteetistään
3.12.2025 18:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Viljelysmaan kasvu, metsästys ja maatalous suurimpia ovat luontokadon syitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti 80 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on edelleen suojelualueiden ulkopuolella.

Saharan eteläpuolisen Afrikan biodiversiteetti on supistunut 24 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.
Sitten 1800-luvun alun alueen kasvien ja eläinten populaatiot ovat supistuneet keskimäärin lähes neljänneksellä. Joidenkin lajien, erityisesti suurten nisäkkäiden kannat, ovat vähentyneet paljon vakavammin.
Tutkimuksen arvio on koottu 200 paikallisen asiantuntijan voimin viiden vuoden aikana.
– Globaalit biodiversiteettiarviot perustuvat niukkoihin paikallisiin mittauksiin. Niinpä niissä tehdään yleistyksiä alueilta, joilta dataa on enemmän saatavilla. Tämän vuoksi ne eivät kuitenkaan kuvaa Afrikan olosuhteita kovinkaan hyvin, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, apurahatutkija Hayley Clements Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta.
Viljelysmaa kaksinkertaistuu nykyisestä
Yli 80 prosenttia jäljellä olevista luonnonvaraisista kasvi- ja eläinpopulaatioista elää suojelualueiden ulkopuolella metsissä ja laidunmailla, joilla ihmiset elävät rinnakkain luonnon kanssa.
Saharan eteläpuolisen alueen viljelymaan arvioidaan kaksinkertaistuvan ja viljan kysynnän kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Kirjoittajien mukaan biodiversiteettiä tukevat viljelykäytännöt ovatkin ratkaisevassa roolissa ruoka- ja ekosysteemiturvan yhteensovittamisessa.
– Tämä muuttaa perusteellisesti käsitystämme siitä, missä ja miten biodiversiteettiä tulisi Afrikassa suojella, Clements sanoo.
– Suojelualueet ovat edelleen elintärkeitä, erityisesti suurille nisäkkäille. Yksinään ne eivät silti riitä biodiversiteetin laskun pysäyttämiseen.
Avainasemassa on silti suojelualueiden ulkopuolisen luonnon kestävä hallinta tavoilla, joka mahdollistaa paitsi biodiversiteetin säilyttämisen myös paikallisten toimeentulon turvaamiseen.
Tulokset ovat kriittisiä pohdittaessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja paikallista sääntelyä, toteaa tutkimuksen toinen kirjoittaja, luonnonsuojelumaantieteen professori Enrico Di Minin Helsingin yliopistosta.
”Tutkimus osoittaa, ettei monimuotoisuustavoitteisiin päästä keskittymällä vain luonnonsuojelualueisiin.”
Tutkimus julkaistiin tiedelehti Naturessa. Sen mahdollisti Jennifer Ward Oppenheimer -tutkimusapuraha, joka tukee nuoria afrikkalaisia tutkijoita kehittämään ratkaisuja Afrikan haasteisiin.
Fakta:
- Muutoksiin sopeutuvien kasvien monimuotoisuus on pudonnut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa noin 10 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.
- Suuret nisäkkäät, kuten elefantit, leijonat ja tietyt antiloopit, ovat menettäneet yli 75 prosenttia historiallisista kannoistaan.
- Alueellinen biodiversiteetti on säilynyt parhaiten Keski-Afrikan alueella, jossa monimuotoisuutta suojaavat yhtenäiset kosteiden metsien alueet.
- Eniten biodiversiteettiään ovat menettäneet Ruanda ja Nigeria, joissa molemmissa on eniten viljelysmaata suhteessa pinta-alaan
Alkuperäinen artikkeli:
Clements, H. ym. 2025. A place-based assessment of biodiversity intactness in sub-Saharan Africa. Nature.
Projektin verkkosivu: https://bii4africa.org/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Hayley Clements, hayleyclements@sun.ac.za, Whatsapp +27649409946
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiJuha MerimaaHelsingin yliopisto /Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Puh:0503017905juha.merimaa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme