Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkeminen jäämässä työsuhdeturvan heikennysten jalkoihin
18.12.2025 11:43:20 EET | STTK ry. | Tiedote
Esitetyt muutokset tasa-arvolakiin eivät yksinään riitä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Hallitusohjelman linjausten kokonaisvaikutuksena syrjinnän riski kasvaa.

Hallitusohjelman mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyyn on kohdistettava tehokkaampia keinoja. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan muutoksia tasa-arvolakiin. Työryhmän valmistelemassa hallituksen esitysluonnoksessa lakia täsmennetään syrjintäperusteiden, työelämää koskevan syrjintäkiellon, hyvitysvelvollisuuden, työnantajan selvitysvelvollisuuden ja kanneaikojen osalta.
STTK pitää esitettyjä toimia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi riittämättöminä – vaikkakin oikeansuuntaisina ja välttämättöminä. Keinojen riittämättömyyden syitä ovat ennen kaikkea valmistelussa olevat työsuhdeturvan heikennykset: työntekijöiden irtisanomiskynnystä lasketaan ja perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttöä helpotetaan. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy erityisesti määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen ja perhevapaalta palaamiseen.
– Työsuhdeturvan heikennykset lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä entisestään ja ovat räikeässä ristiriidassa hallitusohjelmakirjauksen kanssa, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoo.
Syrjinnän havaitseminen määräaikaisissa työsuhteissa helpottuisi hieman
Pitkälti kosmeettisissa muutoksissa myönteistä on se, että tasa-arvolakiin ehdotetaan työnantajan selvitysvelvollisuuden laajentamista koskemaan määräaikaisia työsuhteita.
– Selvitysvelvollisuutta laajentamalla syrjintää voitaisiin havaita määräaikaisuuksissa edes hieman paremmin. Ilman selvitysvelvollisuutta olisivat lakimuutosten vaikutukset syrjinnän kitkemiseen olemattomat, Kirvesniemi sanoo.
Myös työhönottoa koskevan kanneajan muuttaminen vuodesta kahteen vuoteen on askel oikeaan suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat kuitenkin vaatineet palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoon sisältyvän, kolmen vuoden palkkasyrjintää koskevan kanneajan yhtenäistämistä niin, että se koskisi kaikkia syrjintätilanteita.
Vaikka hallituksen esityksen toimet ovat oikeansuuntaisia ja niiden edistäminen on tarpeellista, esitetyt muutokset eivät yksinään riitä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
– Päinvastoin – hallitusohjelman linjausten kokonaisvaikutuksena on syrjinnän riskin kasvu. Tehokkaampia keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi tarvitaan, Kirvesniemi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Kirvesniemijuristi
Puh:040 681 8312ville.kirvesniemi@sttk.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
STTK: Henkilöstön hallintoedustusta koskevat lakimuutokset eivät riitä28.1.2026 14:59:04 EET | Tiedote
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. STTK:n mielestä esitys ei vahvista henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa riittävästi.
Uusi lakiehdotus heikentää erityisesti nuorten ja naisten asemaa työelämässä15.1.2026 14:07:13 EET | Tiedote
Lakimuutos mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen ilman perustetta vuodeksi.
STTK:n hallitus järjestäytyi ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot18.12.2025 15:49:58 EET | Tiedote
STTK:n edustajisto on valinnut järjestön hallituksen vuosille 2025–2029 ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Puheenjohtajana toimii STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (SuPer) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). Koko hallituksen kokoonpano löytyy STTK:n verkkosivuilta. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan työsuhteen ehdot Hallitus hyväksyi STTK:n puheenjohtajan työsuhteen ehdot. Else-Mai Kirvesniemen palkka on 17 490 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on puhelin- ja autoetu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme