Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin

8.12.2025 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

"Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta", toteaa ennusteen laatinut Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
"Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta", toteaa ennusteen laatinut Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky parani huomattavasti, ja vielä tänäkin vuonna se paranee 1,4 prosenttia. Vuosina 2026─2027 kustannuskilpailukykymme kokonaistaso hieman heikkenee. Suomen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna euroalueen, Saksan ja Ruotsin suhteen, mutta heikkenee Yhdysvaltoihin nähden. 

Luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta kustannuskilpailukykyennusteesta ”Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä” (Etla Erikoisartikkeli 17), jonka on laatinut Etlan vanhempi tutkija ja ennusteryhmän jäsen, VTL Ville Kaitila

Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta. Etlan Kaitilan mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. 

─ Suomen kustannuskilpailukyky jatkaa ennusteemme mukaan tänäkin vuonna hyvänä, suorastaan historiallisen korkeana. Kuitenkin kun huomioidaan Suomen talouden viimeaikainen kehitys, on vaikea uskoa kustannuskilpailukykymme erinomaisuuteen. Näin ollen paremman kuvan tilanteesta antaa vaihtosuhdekorjattu tai reaalinen kustannuskilpailukyky, jotka asettavat nykytilan Suomen euroajan keskiarvon tuntumaan. Kilpailukykymme on siis pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä, Kaitila pohtii. 

Viime aikoina Suomessa on ollut muiden maiden tapaan heikko tuottavuuskehitys, mutta lisäksi meitä on vaivannut muita huonompi vaihtosuhdekehitys. Suomen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan ja muita maita heikompi kehitys jatkuu Etlan mukaan edelleen. Vaihtosuhteen kehitys tulisikin huomioida jatkossa aiempaa paremmin. Ongelma liittynee pitkälti vientituoterakenteeseen. 

Kustannuskilpailukyvyn kehityksen seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä sekä siten talouskasvua ja kokonaistyöllisyyttä. 

Nyt julkaistu Etlan ennuste perustuu Suomen osalta Etlan syyskuun laajaan makroennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin. 

Tiivistelmä tiedotteen sisällöstä: 

  • Suomen kustannuskilpailukyky paranee vuonna 2025 1,4 prosenttia. Seuraavan kahden vuoden aikana taso hieman heikkenee 

  • Suomen kustannuskilpailukyky on kaksijakoinen: nimellisten yksikkötyökustannusten perusteella taso on historiallisen korkea, vaihtosuhdekorjattuna tai reaalisesti tarkasteltuna kilpailukyky on pikemminkin keskinkertainen.  

  • Kun huomioidaan vaihtosuhde ja reaaliset kustannukset, Suomen kilpailukyky on lähellä euroajan keskiarvoa.

  • Suomen kustannuskilpailukyky paranee euroalueeseen, Saksaan ja Ruotsiin nähden, mutta heikkenee Yhdysvaltojen osalta. 

  • Suomen vaihtosuhteen heikko kehitys jatkuu edelleen. 

Kaitila, Ville: Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä (Etla Erikoisartikkeli 17) 

Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen
Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen
Lataa
Vanhempi tutkija Ville Kaitila, Etla
Vanhempi tutkija Ville Kaitila, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye