Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin

8.12.2025 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

"Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta", toteaa ennusteen laatinut Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
"Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta", toteaa ennusteen laatinut Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky parani huomattavasti, ja vielä tänäkin vuonna se paranee 1,4 prosenttia. Vuosina 2026─2027 kustannuskilpailukykymme kokonaistaso hieman heikkenee. Suomen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna euroalueen, Saksan ja Ruotsin suhteen, mutta heikkenee Yhdysvaltoihin nähden. 

Luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta kustannuskilpailukykyennusteesta ”Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä” (Etla Erikoisartikkeli 17), jonka on laatinut Etlan vanhempi tutkija ja ennusteryhmän jäsen, VTL Ville Kaitila

Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta. Etlan Kaitilan mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. 

─ Suomen kustannuskilpailukyky jatkaa ennusteemme mukaan tänäkin vuonna hyvänä, suorastaan historiallisen korkeana. Kuitenkin kun huomioidaan Suomen talouden viimeaikainen kehitys, on vaikea uskoa kustannuskilpailukykymme erinomaisuuteen. Näin ollen paremman kuvan tilanteesta antaa vaihtosuhdekorjattu tai reaalinen kustannuskilpailukyky, jotka asettavat nykytilan Suomen euroajan keskiarvon tuntumaan. Kilpailukykymme on siis pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä, Kaitila pohtii. 

Viime aikoina Suomessa on ollut muiden maiden tapaan heikko tuottavuuskehitys, mutta lisäksi meitä on vaivannut muita huonompi vaihtosuhdekehitys. Suomen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan ja muita maita heikompi kehitys jatkuu Etlan mukaan edelleen. Vaihtosuhteen kehitys tulisikin huomioida jatkossa aiempaa paremmin. Ongelma liittynee pitkälti vientituoterakenteeseen. 

Kustannuskilpailukyvyn kehityksen seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä sekä siten talouskasvua ja kokonaistyöllisyyttä. 

Nyt julkaistu Etlan ennuste perustuu Suomen osalta Etlan syyskuun laajaan makroennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin. 

Tiivistelmä tiedotteen sisällöstä: 

  • Suomen kustannuskilpailukyky paranee vuonna 2025 1,4 prosenttia. Seuraavan kahden vuoden aikana taso hieman heikkenee 

  • Suomen kustannuskilpailukyky on kaksijakoinen: nimellisten yksikkötyökustannusten perusteella taso on historiallisen korkea, vaihtosuhdekorjattuna tai reaalisesti tarkasteltuna kilpailukyky on pikemminkin keskinkertainen.  

  • Kun huomioidaan vaihtosuhde ja reaaliset kustannukset, Suomen kilpailukyky on lähellä euroajan keskiarvoa.

  • Suomen kustannuskilpailukyky paranee euroalueeseen, Saksaan ja Ruotsiin nähden, mutta heikkenee Yhdysvaltojen osalta. 

  • Suomen vaihtosuhteen heikko kehitys jatkuu edelleen. 

Kaitila, Ville: Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä (Etla Erikoisartikkeli 17) 

Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen
Kuvio 1: Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen
Lataa
Vanhempi tutkija Ville Kaitila, Etla
Vanhempi tutkija Ville Kaitila, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu

Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.

Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.

Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.

Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote

Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye