Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky parani huomattavasti, ja vielä tänäkin vuonna se paranee 1,4 prosenttia. Vuosina 2026─2027 kustannuskilpailukykymme kokonaistaso hieman heikkenee. Suomen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna euroalueen, Saksan ja Ruotsin suhteen, mutta heikkenee Yhdysvaltoihin nähden.
Luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta kustannuskilpailukykyennusteesta ”Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä” (Etla Erikoisartikkeli 17), jonka on laatinut Etlan vanhempi tutkija ja ennusteryhmän jäsen, VTL Ville Kaitila.
Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on nyt suorastaan historiallisen korkea, kun sitä tarkastellaan pelkästään nimellisten yksikkötyökustannusten kautta. Etlan Kaitilan mukaan tilanne on kuitenkin kaksijakoinen.
─ Suomen kustannuskilpailukyky jatkaa ennusteemme mukaan tänäkin vuonna hyvänä, suorastaan historiallisen korkeana. Kuitenkin kun huomioidaan Suomen talouden viimeaikainen kehitys, on vaikea uskoa kustannuskilpailukykymme erinomaisuuteen. Näin ollen paremman kuvan tilanteesta antaa vaihtosuhdekorjattu tai reaalinen kustannuskilpailukyky, jotka asettavat nykytilan Suomen euroajan keskiarvon tuntumaan. Kilpailukykymme on siis pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä, Kaitila pohtii.
Viime aikoina Suomessa on ollut muiden maiden tapaan heikko tuottavuuskehitys, mutta lisäksi meitä on vaivannut muita huonompi vaihtosuhdekehitys. Suomen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan ja muita maita heikompi kehitys jatkuu Etlan mukaan edelleen. Vaihtosuhteen kehitys tulisikin huomioida jatkossa aiempaa paremmin. Ongelma liittynee pitkälti vientituoterakenteeseen.
Kustannuskilpailukyvyn kehityksen seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä sekä siten talouskasvua ja kokonaistyöllisyyttä.
Nyt julkaistu Etlan ennuste perustuu Suomen osalta Etlan syyskuun laajaan makroennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.
Tiivistelmä tiedotteen sisällöstä:
-
Suomen kustannuskilpailukyky paranee vuonna 2025 1,4 prosenttia. Seuraavan kahden vuoden aikana taso hieman heikkenee
-
Suomen kustannuskilpailukyky on kaksijakoinen: nimellisten yksikkötyökustannusten perusteella taso on historiallisen korkea, vaihtosuhdekorjattuna tai reaalisesti tarkasteltuna kilpailukyky on pikemminkin keskinkertainen.
-
Kun huomioidaan vaihtosuhde ja reaaliset kustannukset, Suomen kilpailukyky on lähellä euroajan keskiarvoa.
-
Suomen kustannuskilpailukyky paranee euroalueeseen, Saksaan ja Ruotsiin nähden, mutta heikkenee Yhdysvaltojen osalta.
-
Suomen vaihtosuhteen heikko kehitys jatkuu edelleen.
Kaitila, Ville: Kustannuskilpailukyky lähellä euroajan keskimääräistä (Etla Erikoisartikkeli 17)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaVanhempi tutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme