Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Tällä hetkellä julkista hoivaa on mahdollista täydentää – tai vaikka hankkia jopa kokonaan yksityiseltä sektorilta – jos taskut ovat riittävän syvät. Yksityistä varallisuutta on hyvä käyttää nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalla hyvinvoinnin ja hoivan turvaajana. Mutta hoivan täydentäminen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi.
Jotta yhä useamman olisi mahdollista käyttää omaisuuttaan hoivansa täydentäjänä, pitäisi siihen pystyä varautumaan jo työuransa aikana. Varautumiseen kannustaisi, jos vanhushoivaan – ja oikeastaan koko sote-sektorille – määriteltäisiin julkinen palvelulupaus. Se tarkoittaa, että kansallisella tasolla määritettäisiin, mitkä hoidot ja palvelut kuuluvat verovaroin kustannettavaan julkisen hoivaan ja millä korvaustasolla. Ja toisaalta myös sen, mitkä asiat jäävät yksilön omalle vastuulle.
Nykyisessä mallissa esimerkiksi ympärivuorokautisen laitoshoidon kustannuksia katetaan asujan omista nettotuloista 85 prosenttiin asti. Jäljelle jäävällä 15 prosentilla ja omalla säästetyllä varallisuudellaan voisi täydentää julkisen puolen palveluita haluamallaan tavalla. Täydentämisen ei tarvitse olla suurieleistä: yksittäiset fysioterapiakäynnit, vapaa-ajan aktiviteetit, suuremmat asuinneliöt hoivayksikössä, oman itsen hemmottelu – siinä esimerkkejä pienemmistä tai isommista hoivan täydentämismahdollisuuksista. Kyse voi olla pienistä arjen iloista, ei vain rikkaiden huveista.
Kun julkisen hoivan taso tiedetään, voisi jokainen jo etukäteen pohtia, riittääkö se vai kaipaako jotain lisää sen päälle. Jos verovaroin kustannettava hoiva ei yksilölle riitä, voisi jo työuran aikana varautua täydentämään julkista hoivaa omilla varoillaan. Tähän ei huipputuloja tai suurta perintöä tarvita.
Lisäpalveluiden ostaminen on mahdollista jo nyt, mutta kovin monella ei ole käsitystä siitä, mitä julkinen hoiva pitää sisällään. Ajatus on epämääräinen: ajatellaan, että julkinen hoiva kattaa jotakuinkin kaiken. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilö, jolla on erilaiset toiveet ja tarpeet. Se, mikä on yhdelle yhdentekevää, on toiselle erittäin tärkeää. Julkinen hoiva ei voi koskaan täysin vastata kaikkien toiveisiin, eikä sellainen ole realististakaan. Siksi olisi rehellistä kertoa, mitä tuleman pitää ja mistä hyvinvointiyhteiskunta huolehtii. Sen jälkeen voisi itse vetää johtopäätökset.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku: vanhushoivan rahoitus on massiivisen kokoluokan ongelma. Toivomme muidenkin, erityisesti päättäjien, ottavan osaa keskusteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Jos hoivan rahoittamiseksi ei olla valmiita avaamaan valtion piikkiä, tarvitaan julkisen rahoituksen rinnalle yksityistä rahaa. Yksityisen varallisuuden kerryttämiseen esimerkiksi hoivaa varten voivat finanssiyhtiöt tarjota välineitä. Mitä vauraampia suomalaiset ovat, sitä paremmin meillä menee tässäkin asiassa.
FA jatkaa aiheen esillä pitämistä ja yhteiskunnallista keskustelua tästä ja muistakin tärkeistä asioista. Olemme ennenkin ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten työperäisen maahanmuuton ehtoihin sekä yritysvastuusääntelyn välttämättömyyteen. Hyvinvoiva ja kukoistava Suomi on paras paikka harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa – siksi mekin pysymme äänessä. Se on vastuullista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteyspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme