Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta

Koronarokotteet kehitettiin estämään vaikeaa koronatautia, mutta myös koronatartuntoja. Eero Poukan väitöstutkimus tuo valoa koronarokotteiden tehokkuuteen Suomessa vuosina 2021–2023. Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.. Tutkimuksessa selvitettiin koronarokotusten tehokkuutta hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja. Analyysit kattoivat eri ikäryhmät ja virusmuunnokset sekä suojan keston. 

Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa. Koronarokotusten suoja koronatartuntoja vastaan oli aluksi hyvä, mutta heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua joulukuussa 2021. Omikronin ilmaantumisen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli vähäinen, mutta suoja vaikeaa tautia vastaan säilyi.  

Ennen Omikronin ilmaantumista kaksi ensimmäistä rokotusannosta tuotti 70–80 %:n suojan koronatartuntaa vastaan aikuisilla ja rokotukset vähensivät merkittävästi koronatartuntojen määrää. Lisäksi rokotukset suojasivat 90–99 prosenttisesti sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan. Kuitenkin iäkkäillä suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan heikkeni 3–6 kuukaudessa, ja tästä syystä ryhmälle suositeltiin tehosteita vähentämään vaikean koronataudin riskiä. 

Rokotusten vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti

Tutkimustulokset mahdollistavat laajan koronarokotuskampanjan vaikutusten arvioinnin Suomessa.  

– Tutkimuksessa kehitetyt analyysimenetelmät ja rekisteriaineistojen hyödyntäminen parantavat jatkossa kykyämme arvioida rokotusten tehokkuutta. Tutkimukseni vahvistaa myös Suomen valmistautumista tulevaisuuden epidemioihin ja rokotuspäätöksiin, Eero Poukka sanoo. 

Rokotteiden vaikuttavuuden säännöllinen arviointi on tärkeää, sillä virus muuntuu jatkuvasti ja väestön immuniteetti muuttuu aikaisempien rokotusten ja sairastettujen tartuntojen seurauksena. 

– Lähivuosina nähdään, asettuvatko koronarokotukset influenssarokotusten kaltaisiksi kausirokotuksiksi vai väheneekö tautitaakka niin paljon, että säännöllisistä tehosteista voidaan luopua, Poukka jatkaa. 

Koronarokotusten vaikuttavuuden seuranta jatkuu Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi rokotusten asemaa kansallisessa rokotusohjelmassa vuoden 2026 aikana.