Ydinvoiman suosio vahvistuu, tuuli ja vesi säilyttäneet asemansa ja datakeskusten lämpö kelpaa ihmisille

Energiaomavaraisuus on kansalaisten keskeisin energiapoliittinen tavoite, ilmenee Energiateollisuus ry:n vuosittain tekemästä energia-asennetutkimuksesta. Tutkimuksen on toteuttanut Iro Research, ja se perustuu yli tuhannen hengen otantaan. Haastattelut tehtiin lokakuussa.

Huoli energian riittävyydestä alkoi kasvaa Venäjän pohjustaessa hyökkäystään Ukrainaan 2021. Venäjä kiristi kaasuhanaa sen toivossa, että eurooppalaisten yhtenäisyys murenisi ja kansalaisten huoli energian saannista ja hinnasta murentaisi pohjaa Ukrainan tukemiselta.

Energiaomavaraisuutta pidetään edelleen tärkeimpänä energia- ja ilmastopoliittisena tavoitteena, ja kohtuullinen energian hinta on hyvänä kakkosena. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kolmantena ja selkeässä nousussa, tosin vuosien 2017–2018 lukemiin on vielä matkaa.

Aurinko on edelleen suosituin energianlähde, kun kysytään mitä halutaan lisää. Hyvänä kakkosena on tuulivoima ja kolmantena ydinvoima, joka on noussut ensimmäistä kertaa vesivoiman edelle suosiomittauksessa huolimatta siitä, että myös vesivoiman kannatus on säilynyt hyvällä tasolla. Reilusti yli 80 prosenttia vastaajista haluaa joko lisätä ydin- ja vesivoiman määrää tai pitää sitä sopivana. Bioenergialla tuotetun sähkön kannatus on laskenut, mutta on edelleen korkeahkolla tasolla, 72 prosenttia vastaajista joko lisäisi tai pitäisi ennallaan ja alle 20 prosenttia vähentäisi bioenergian käyttöä sähköntuotannossa. Vähiten suosiota nauttivat fossiiliset polttoaineet, joiden käyttö onkin joko päättynyt tai on vähäistä. Myös sähkön tuonnin kannatus on alhaisella tasolla, joskin tuonnin vastustus (57 %) on hieman taittunut huippuvuodesta 2022.

• Vuoden 2022 kriisitunnelmista on selvästi palattu pidempiaikaisille kannatuskäyrille energiapoliittisten väittämien osalta. Tuolloin jopa käytöstä jäävien fossiilisten kannatus nousi, nyt ilmastoasiat painavat taas enemmän, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

• Sähkön tuonnin epäsuosio jaksaa yllättää joka vuosi. Osana pohjoismaisia sähkömarkkinoita viemme ja tuomme sähköä joka päivä ja on nimenomaan asiakkaan etu, että sähköä tuotetaan siellä, missä se on halvinta. Mutta tämä on otettava positiivisena viestinä kotimaiselle tuotannolle, sitä kannatetaan ja investointeja halutaan lisää.

Lämmitysmuodoista uusiutuvilla tuotettu kaukolämpö oli nostanut suosiotaan selvästi. Vastattaessa kysymykseen ”minkä lämmitysmuodon valitsisit, jos saisit päättää”, maalämpöä pidettiin suosituimpana (41 %), mutta uusiutuvilla tuotettu kaukolämpö (27 %) ja pienydinvoimalla tuotettu kaukolämpö (12 %) ylsivät suosiossa yhteenlaskettuina lähes samaan (39 %).

Kaukolämmön lähteistä ylivoimaisesti suosituin oli hukkalämpö, jota saadaan esimerkiksi teollisuuden prosesseista ja datakeskuksista. Seuraavaksi suosituimmat kaukolämmön lähteet olivat järjestyksessä aurinkolämpö, joka on merkitykseltään vähäinen, jätteet ja pienydinvoima, joka on vasta suunnitelma-asteella.

Pienydinvoiman tunnettuus on säilynyt ennallaan ja siihen erittäin myönteisesti suhtautuvien (29 %) määrä on kasvanut, lähinnä melko myönteisesti (40 %) suhtautuvien kustannuksella.  Erittäin kielteisesti suhtautuvien määrä on vähäinen, vain neljä prosenttia. Myös lämpöpumppujen lämpö oli kasvattanut kannatustaan, bioenergian suosio oli vastaavasti hieman laskenut. Turpeen ja fossiilisten suosio oli vähäistä.

• Suomalaisten kasvava tuki kestäville ja puhtaille energialähteille sähkön ja kaukolämmön tuotannossa ei enää yllätä, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. - Yhä laajemmin on ymmärretty puhtaan energiantuotannon merkitys yhtäältä ilmasto- ja muidenkin päästöjen vähentämisessä, sekä toisaalta talouskasvun ja hyvinvoinnin mahdollistajana.

Sähkökatkojen sietokyky on hieman pidentynyt edellisestä vuodesta. Kolmannes vastaajista piti yli kolmen tunnin sähkökatkoa siedettävänä, kun taas viidennekselle puoli tuntia pimeässä on maksimimäärä. Sujuvan sähkönjakelun investoinneista oltiin vastaavasti valmiita maksamaan hieman enemmän kuin viime vuonna. Kolme viidesosaa vastaajista oli sitä miltä, että katkojen vähentäminen ja lyhentäminen on tärkeä tavoite, vaikka se maltillisesti nostaisikin sähkönjakelun kustannuksia. Vain neljä prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että katkoja saisi olla enemmänkin, kunhan siirtohinnat laskevat.

Väitteen ”sähköverkkoihin on pakko investoida ja niitä täytyy kehittää nykyistä paremmiksi, jotta yhteiskunnan sähköistäminen ylipäätään olisi mahdollista” yhtyi valtaosa vastaajista. Seitsemän prosenttia oli jokseenkin eri mieltä, ja vain yksi prosentti täysin eri mieltä.

• Suomalaiset ymmärtävät tarpeen kehittää sähköverkkoja. Ilman riittäviä investointeja sähköverkkojen parantamiseen, emme pysty sähköistämään teollisuutta, liikennettä tai lämmitystä, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto. Toimiva sähköverkko on myös sujuvan arjen perusedellytys meille kaikille. Tukea sähköverkkojen kehittämiselle löytyy, nyt on tärkeää varmistaa sähköverkkojen riittävälle kehittämiselle tosiasialliset edellytykset.