Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista
Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.
–Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy.
Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellisen ongelman.
– Koko rakentamisen arvoketju, kuten suunnittelu, normit ja toteutus on laadittu betonille. Meillä rakentamisen tuotantoketju on optimoitu vanhaan betonielementtituotantoon. Puun asema on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet puhuisivat sen puolesta.
Rakennuslain hiilijalanjäljen laskenta ei huomioi rakentamisen materiaaleja
Pahtan mukaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on viritetty tavalla, joka kätkee materiaalivalintojen merkityksen. – Kun hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30–50 vuoden ajalta, laskelma korostaa energiankäyttöä. Materiaalivalinnat eivät näy laskennassa riittävästi. Laskenta pitäisi jakaa kahteen: ensin materiaalipäätöksen vaikutus, sitten rakennuksen käyttöaika. Muuten uusiutuvan hiiltä varastoivan puurakentamisen hyödyt häviävät.
–Vaikka Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistämisestä, päätöksenteko vesittyy kerta toisensa jälkeen. Jähmeys on valtavaa, kun yksittäiset virkamiehetkin voivat käytännössä blokata kokonaisia kehityssuuntia. Valitettavasti tulossa oleva rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevat kriteerit ovat niin löysiä, ettei se edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä.
Suomen metsäkeskustelua hallitsee imagopelko
Ilmastokeskustelussa unohdetaan Pahtan mukaan puurakentamisen puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet ilmastopolitiikan työkaluina. – Valitettavasti metsien käyttöön liittyvät mielikuvat ovat korvanneet faktat ja kokonaisuuden ymmärryksen. Vaikka fossiiliset päästöt ovat ongelman ydin, mediassa näkyy aina metsäkone.
–Sen sijaan, että median huomio on metsien käytössä, päästövähennysten kannalta järkevintä olisi keskittyä hiili-intensiivisten sektorien vähentämiseen eikä demonisoida uusiutuvan raaka-aineen käyttöä.
Pahtan mukaan suuri osa Suomen metsistä on ikääntynyt siihen vaiheeseen, jossa kasvu hidastuu. – Metsien järkevä uudistaminen ja rakenteen nuorentaminen kasvattaa hiilinielua pitkällä aikavälillä. Hiilinieluongelma liittyy nyt ennen kaikkea maaperään, ei puustoon. Puuston kasvu ylittää edelleen reilusti hakkuut. Se on faktaa, mutta keskustelussa tämä katoaa.
–Jos me vähennämme metsien käyttöä Suomessa, hakkuut siirtyvät muualle. Usein alueille, joissa metsienhoidon laatu, lainsäädäntö tai ympäristövaikutusten hallinta eivät ole yhtä korkealla tasolla.
Metsäsektorin heikentäminen heijastuu Pahtan mukaan suoraan talouteen, työllisyyteen ja koko teollisuuden elinvoimaan. – Mikä tahansa raaka-aineen saatavuuden kiristyminen näkyy välittömästi. Ensin hinnassa, sitten tuotannon rajoituksina, vienti- ja verotulojen alenemisena ja työpaikkojen menetyksinä.
– Kun metsäkeskustelu Suomessa jumiutuu poteroihin ja imagopelkoon, pitäisi katsoa, mitä Keski-Euroopassa, Kanadassa, Japanissa tai Baltiassa tehdään ja kysyä, miksi me emme pysty tähän samaan.
Pahta uskoo, että Suomella on kaikissa puupohjaisissa ratkaisuissa maailmanlaajuinen mahdollisuus, jos perusymmärrys metsien käytöstä on vakaalla pohjalla ja päätöksenteko tukee uusiutuvien materiaalien käytön kasvua.
EU:n uusi biotalousstrategia kannustaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen
EU:n uutta biotalousstrategia Pahta pitää tervetulleena käänteenä. –Edellinen komissio teki lähinnä metsäteollisuutta vaikeuttavia aloitteita. Nyt ymmärretään paremmin, että biopohjaiset materiaalit ovat osa ratkaisua.
–Kun kysytään, miksei Koskisen keksi uusia tuotteita, todellisuudessa tutkimus- ja kehitystyö on hidasta. Meidän roolimme on olla osa arvoketjua ja toimittaa raaka-ainetta uusiin sovelluksiin.
Pahta luettelee pakkausmateriaalit, biokomposiitit ja tekstiilikokeilut hyvinä esimerkkeinä uusista tuotteista. –Teollisen mittakaavan tuotteiden löytyminen on vaikeaa. Isoimmat puupohjaiset volyymituotteet syntyvät todennäköisesti energiasektorille.
–Kun maailmassa siirrytään uusiutuviin materiaaleihin, biomassasta tulee niukkuutta. McKinseyn analyysin mukaan mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet ovat biomassan arvoketjun huipulla. Niistä ei kannata leikata, koska niiden arvo ja ilmastohyöty ovat suurimmat, muistuttaa Pahta.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Pahta, jukka.pahta@koskisen.com
Kuvat

Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimuksen tulokset yllättivät tutkijat: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona metsähehtaaria21.1.2026 12:00:00 EET | Artikkeli
PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa
Lapin matkailun menestystarina ilmestyy kirjana Matkamessuilla12.1.2026 10:52:13 EET | Artikkeli
Lapin matkailu on kasvanut muutaman yrittäjän rohkeasta visiosta 50 vuodessa kansainväliseksi elämysteollisuudeksi. Kävijäennätyksiä rikotaan, kun joka toinen Suomeen matkaava haluaa pohjoiseen. Lapista on tullut ”kerran elämässä” -kohde miljoonille matkailijoille ympäri maailmaa.
Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn8.1.2026 08:25:44 EET | Artikkeli
Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä. Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä. Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotte
Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme