Audiomedia Oy

Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus

Jaa
Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.
Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista

Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.

–Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy.

Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellisen ongelman.

– Koko rakentamisen arvoketju, kuten suunnittelu, normit ja toteutus on laadittu betonille. Meillä rakentamisen tuotantoketju on optimoitu vanhaan betonielementtituotantoon. Puun asema on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet puhuisivat sen puolesta.

Rakennuslain hiilijalanjäljen laskenta ei huomioi rakentamisen materiaaleja

Pahtan mukaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on viritetty tavalla, joka kätkee materiaalivalintojen merkityksen. – Kun hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30–50 vuoden ajalta, laskelma korostaa energiankäyttöä. Materiaalivalinnat eivät näy laskennassa riittävästi. Laskenta pitäisi jakaa kahteen: ensin materiaalipäätöksen vaikutus, sitten rakennuksen käyttöaika. Muuten uusiutuvan hiiltä varastoivan puurakentamisen hyödyt häviävät.

–Vaikka Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistämisestä, päätöksenteko vesittyy kerta toisensa jälkeen. Jähmeys on valtavaa, kun yksittäiset virkamiehetkin voivat käytännössä blokata kokonaisia kehityssuuntia. Valitettavasti tulossa oleva rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevat kriteerit ovat niin löysiä, ettei se edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä.

Suomen metsäkeskustelua hallitsee imagopelko

Ilmastokeskustelussa unohdetaan Pahtan mukaan puurakentamisen puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet ilmastopolitiikan työkaluina. – Valitettavasti metsien käyttöön liittyvät mielikuvat ovat korvanneet faktat ja kokonaisuuden ymmärryksen. Vaikka fossiiliset päästöt ovat ongelman ydin, mediassa näkyy aina metsäkone.

–Sen sijaan, että median huomio on metsien käytössä, päästövähennysten kannalta järkevintä olisi keskittyä hiili-intensiivisten sektorien vähentämiseen eikä demonisoida uusiutuvan raaka-aineen käyttöä.

Pahtan mukaan suuri osa Suomen metsistä on ikääntynyt siihen vaiheeseen, jossa kasvu hidastuu. – Metsien järkevä uudistaminen ja rakenteen nuorentaminen kasvattaa hiilinielua pitkällä aikavälillä. Hiilinieluongelma liittyy nyt ennen kaikkea maaperään, ei puustoon. Puuston kasvu ylittää edelleen reilusti hakkuut. Se on faktaa, mutta keskustelussa tämä katoaa.

–Jos me vähennämme metsien käyttöä Suomessa, hakkuut siirtyvät muualle. Usein alueille, joissa metsienhoidon laatu, lainsäädäntö tai ympäristövaikutusten hallinta eivät ole yhtä korkealla tasolla.

Metsäsektorin heikentäminen heijastuu Pahtan mukaan suoraan talouteen, työllisyyteen ja koko teollisuuden elinvoimaan. – Mikä tahansa raaka-aineen saatavuuden kiristyminen näkyy välittömästi. Ensin hinnassa, sitten tuotannon rajoituksina, vienti- ja verotulojen alenemisena ja työpaikkojen menetyksinä.

– Kun metsäkeskustelu Suomessa jumiutuu poteroihin ja imagopelkoon, pitäisi katsoa, mitä Keski-Euroopassa, Kanadassa, Japanissa tai Baltiassa tehdään ja kysyä, miksi me emme pysty tähän samaan.

Pahta uskoo, että Suomella on kaikissa puupohjaisissa ratkaisuissa maailmanlaajuinen mahdollisuus, jos perusymmärrys metsien käytöstä on vakaalla pohjalla ja päätöksenteko tukee uusiutuvien materiaalien käytön kasvua.

EU:n uusi biotalousstrategia kannustaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen

EU:n uutta biotalousstrategia Pahta pitää tervetulleena käänteenä. –Edellinen komissio teki lähinnä metsäteollisuutta vaikeuttavia aloitteita. Nyt ymmärretään paremmin, että biopohjaiset materiaalit ovat osa ratkaisua.

–Kun kysytään, miksei Koskisen keksi uusia tuotteita, todellisuudessa tutkimus- ja kehitystyö on hidasta. Meidän roolimme on olla osa arvoketjua ja toimittaa raaka-ainetta uusiin sovelluksiin.

Pahta luettelee pakkausmateriaalit, biokomposiitit ja tekstiilikokeilut hyvinä esimerkkeinä uusista tuotteista. –Teollisen mittakaavan tuotteiden löytyminen on vaikeaa. Isoimmat puupohjaiset volyymituotteet syntyvät todennäköisesti energiasektorille.

–Kun maailmassa siirrytään uusiutuviin materiaaleihin, biomassasta tulee niukkuutta. McKinseyn analyysin mukaan mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet ovat biomassan arvoketjun huipulla. Niistä ei kannata leikata, koska niiden arvo ja ilmastohyöty ovat suurimmat, muistuttaa Pahta.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jukka Pahta, jukka.pahta@koskisen.com

Kuvat

Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.
Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli

Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis

Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k

Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima

Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli

EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk

Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli

Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye