Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus
11.12.2025 09:22:51 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista
Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta.
–Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy.
Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellisen ongelman.
– Koko rakentamisen arvoketju, kuten suunnittelu, normit ja toteutus on laadittu betonille. Meillä rakentamisen tuotantoketju on optimoitu vanhaan betonielementtituotantoon. Puun asema on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet puhuisivat sen puolesta.
Rakennuslain hiilijalanjäljen laskenta ei huomioi rakentamisen materiaaleja
Pahtan mukaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on viritetty tavalla, joka kätkee materiaalivalintojen merkityksen. – Kun hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30–50 vuoden ajalta, laskelma korostaa energiankäyttöä. Materiaalivalinnat eivät näy laskennassa riittävästi. Laskenta pitäisi jakaa kahteen: ensin materiaalipäätöksen vaikutus, sitten rakennuksen käyttöaika. Muuten uusiutuvan hiiltä varastoivan puurakentamisen hyödyt häviävät.
–Vaikka Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistämisestä, päätöksenteko vesittyy kerta toisensa jälkeen. Jähmeys on valtavaa, kun yksittäiset virkamiehetkin voivat käytännössä blokata kokonaisia kehityssuuntia. Valitettavasti tulossa oleva rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevat kriteerit ovat niin löysiä, ettei se edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä.
Suomen metsäkeskustelua hallitsee imagopelko
Ilmastokeskustelussa unohdetaan Pahtan mukaan puurakentamisen puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet ilmastopolitiikan työkaluina. – Valitettavasti metsien käyttöön liittyvät mielikuvat ovat korvanneet faktat ja kokonaisuuden ymmärryksen. Vaikka fossiiliset päästöt ovat ongelman ydin, mediassa näkyy aina metsäkone.
–Sen sijaan, että median huomio on metsien käytössä, päästövähennysten kannalta järkevintä olisi keskittyä hiili-intensiivisten sektorien vähentämiseen eikä demonisoida uusiutuvan raaka-aineen käyttöä.
Pahtan mukaan suuri osa Suomen metsistä on ikääntynyt siihen vaiheeseen, jossa kasvu hidastuu. – Metsien järkevä uudistaminen ja rakenteen nuorentaminen kasvattaa hiilinielua pitkällä aikavälillä. Hiilinieluongelma liittyy nyt ennen kaikkea maaperään, ei puustoon. Puuston kasvu ylittää edelleen reilusti hakkuut. Se on faktaa, mutta keskustelussa tämä katoaa.
–Jos me vähennämme metsien käyttöä Suomessa, hakkuut siirtyvät muualle. Usein alueille, joissa metsienhoidon laatu, lainsäädäntö tai ympäristövaikutusten hallinta eivät ole yhtä korkealla tasolla.
Metsäsektorin heikentäminen heijastuu Pahtan mukaan suoraan talouteen, työllisyyteen ja koko teollisuuden elinvoimaan. – Mikä tahansa raaka-aineen saatavuuden kiristyminen näkyy välittömästi. Ensin hinnassa, sitten tuotannon rajoituksina, vienti- ja verotulojen alenemisena ja työpaikkojen menetyksinä.
– Kun metsäkeskustelu Suomessa jumiutuu poteroihin ja imagopelkoon, pitäisi katsoa, mitä Keski-Euroopassa, Kanadassa, Japanissa tai Baltiassa tehdään ja kysyä, miksi me emme pysty tähän samaan.
Pahta uskoo, että Suomella on kaikissa puupohjaisissa ratkaisuissa maailmanlaajuinen mahdollisuus, jos perusymmärrys metsien käytöstä on vakaalla pohjalla ja päätöksenteko tukee uusiutuvien materiaalien käytön kasvua.
EU:n uusi biotalousstrategia kannustaa uusien puupohjaisten tuotteiden kehittämiseen
EU:n uutta biotalousstrategia Pahta pitää tervetulleena käänteenä. –Edellinen komissio teki lähinnä metsäteollisuutta vaikeuttavia aloitteita. Nyt ymmärretään paremmin, että biopohjaiset materiaalit ovat osa ratkaisua.
–Kun kysytään, miksei Koskisen keksi uusia tuotteita, todellisuudessa tutkimus- ja kehitystyö on hidasta. Meidän roolimme on olla osa arvoketjua ja toimittaa raaka-ainetta uusiin sovelluksiin.
Pahta luettelee pakkausmateriaalit, biokomposiitit ja tekstiilikokeilut hyvinä esimerkkeinä uusista tuotteista. –Teollisen mittakaavan tuotteiden löytyminen on vaikeaa. Isoimmat puupohjaiset volyymituotteet syntyvät todennäköisesti energiasektorille.
–Kun maailmassa siirrytään uusiutuviin materiaaleihin, biomassasta tulee niukkuutta. McKinseyn analyysin mukaan mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet ovat biomassan arvoketjun huipulla. Niistä ei kannata leikata, koska niiden arvo ja ilmastohyöty ovat suurimmat, muistuttaa Pahta.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Pahta, jukka.pahta@koskisen.com
Kuvat

Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli
Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau
Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli
EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme