Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Työvoimakoulutuksena järjestettyyn kotoutumiskoulutukseen osallistuu iso osa kotoutumisajalla olevista työttömistä Suomeen aikuisena muuttaneista. Usein sitä arvioidaan kielenoppimistuloksia tarkastelemalla. Valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan suomen kielen taidon eli A2-tason.
”Koulutuksen onnistumista ei tulisi arvioida yksioikoisesti vertaamalla saavutettuja taitotasoja kotoutumislain tavoitteeseen eli aika korkeaan B1-tasoon, sillä moni osallistuu vain osaan koulutuksesta ja oppimistulokset vaihtelevat yksilöllisesti. Esimerkiksi koulutustausta vaikuttaa saavutettuihin tasoihin”, Seppälä kiteyttää.
Seppälä tarkasteli tutkimuksessaan kotoutumiskoulutusta rekisteri- ja haastatteluaineistoa käyttäen. Tarkasteltavana olivat koulutuksen aikana saavutettu kielitaito, kielenoppimiskokemukset ja koulutukseen osallistuneiden tilanne vuosi koulutuksen jälkeen.
Opiskelijoiden kokemukset kielenoppimisesta koulutuksessa vaihtelevat: osa hyötyi opetuksesta, osa työelämäjaksosta. Vuosi koulutuksen jälkeen noin puolet osallistujista olivat opiskelemassa, ja moni oli vaihtamassa uudelle alalle. Useat kehittivät sitkeästi suomen taitoaan, vaikka arjessa oli harvoja, joiden kanssa käyttää sitä. Seppälä kannustaa kehittämään kotoutumiskoulutusta entistä opiskelijalähtöisemmäksi ja korostaa sen jälkeisen siirtymävaiheen (kieli)koulutusten tärkeyttä.
FM Tanja Seppälän soveltavan kielitieteen väitöskirja ””Kielioppiminen ei koskaan riitä.” Kotoutumiskoulutus suomen kielen oppimisympäristönä ja kielitaidon kehittämisen mahdollisuudet vuosi sen jälkeen” tarkastustilaisuus järjestetään 19.12.2024 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii johtaja, FT, dosentti Leena Nissilä (Kotimaisten kielten keskus). Kustoksena toimii professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lisätietoja: Tanja Seppälä, tanja.seppala@jyu.fi, tanja.seppala@oulu.fi
Taustatietoja:
Tanja Seppälä on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2012. Hän on opettanut suomea Suomessa ja ulkomailla. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopisto-opettajana kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa Oulun yliopistossa hankkeessa Kohti yliopistoa – valmentava koulutus maahanmuuttajille. Tutkimusta on rahoittanut Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja SeppäläVäitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
tanja.seppala@oulu.fi
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme