Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle
12.12.2025 10:28:37 EET | HUS | Tiedote
Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan.

Olkalisäkkeen alaisen kivun on perinteisesti ajateltu johtuvan olkalisäkkeen alaisesta ahtaudesta, ja tämän teorian pohjalta kehitetystä avarrusleikkauksesta tuli vuosikymmenten aikana yksi ortopedian yleisimmistä toimenpiteistä. Vaikka tutkimusnäyttö on toistuvasti kyseenalaistanut leikkauksen vaikuttavuuden, sitä tarjotaan edelleen potilaille, joilla kipu pitkittyy.
Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä
Tutkimuksessa 189 potilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään: avarrusleikkaus, lumekirurgia ja tehostettu fysioterapia. Kymmenen vuoden seurannassa tulokset pysyivät samoina kuin kahden ja viiden vuoden kohdalla: kaikki ryhmät paranivat yhtä hyvin, mutta avarrus ei tuottanut lisähyötyä.
“FIMPACT on maailman ainoa tutkimus, jossa olkalisäkkeen avarrusleikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksia on arvioitu lumekirurgisessa asetelmassa. Tulokset ovat yksiselitteiset ja tämä laajasti käytetty toimenpide ei ole tehokas hoitomuoto”, kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, dosentti Mika Paavola.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki potilaat paranivat, mutta paraneminen tapahtui riippumatta siitä, oliko tehty avarrusleikkaus, lumetoimenpide vai fysioterapia.
Vaikutus hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin
“Suomessa avarrusleikkausten määrä on romahtanut: huippuvuonna 2012 tehtiin noin
7 600 toimenpidettä ja vuonna 2023 enää alle 600. Tämä on säästänyt jopa yli 250 miljoonaa euroa ja ennen kaikkea vähentänyt turhia leikkauksia ja sairauslomia. Arvio kustannussäästöistä perustuu kansainvälisessä tutkimuksessa käytettyyn laskentatapaan”, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT Kari Kanto Helsingin yliopiston FICEBO-tutkimusryhmästä.
Linkki tutkimusartikkeliin: Arthroscopic subacromial decompression for subacromial pain syndrome | The BMJ
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika PaavolaTukielien- ja plastiikkakirurgian toimialajohtaja, dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Puh:+358 50 523 8382mika.paavola@hus.fiKari KantoLT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, FICEBO-tutkimusryhmä
Puh:+358 50 521 0334kari.kanto@fimnet.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme