HPV-testi on tehokkaampi ja yhtä turvallinen kuin papakoe kohdunkaulan syövän seulonnassa

HUSin ja Suomen Syöpärekisterin tekemä tutkimus osoittaa, että HPV-seulonta on tehokkaampi ja yhtä turvallinen menetelmä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä kuin perinteinen papakoe eli sytologinen seulonta.

HPV-testi ja papakoe ovat molemmat kohdunkaulan solunäytteitä. Molemmat otetaan samaan tapaan gynekologisessa tutkimuksessa joko laboratoriossa, terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Papakokeella havaitaan jo syntyneitä solumuutoksia. HPV-testillä etsitään HPV- eli papilloomavirusta, joka voi myöhemmin aiheuttaa solumuutoksia.

HPV-testi löytää siis syövän esiasteet aikaisemmin ja siten voi mahdollistaa jatkossa pidemmät seulontavälit. Tutkimus vahvistaa nykyistä ymmärrystä siitä, että HPV-seulonta toimii papaseulontaa paremmin.

Tutkimuksessa vertailtiin HPV-pohjaista ja sytologista seulontaa kahdella seulontakierroksella Suomen kansallisessa seulontaohjelmassa vuosina 2012–2022. Yhdeltä potilaalta otettiin siis tutkimuksessa HPV-näyte kahtena eri ajankohtana. Aineisto kattoi yli 1,1 miljoonaa naista ja yhteensä 1,57 miljoonaa seulontaa. Seurantatiedot ulottuivat lokakuuhun 2024.

HPV-testi havaitsee muutokset aiemmin kuin papa

HPV-seulonnalla syövän esiasteita löytyi 0,92 prosentilta ja papaseulonnalla 0,35 prosentilta seulotuista. HPV-seulotuista kolposkopiaan, eli kohdunsuun tähystykseen ohjattiin 3,37 prosenttia ja papa-seulotuista 0,98 prosenttia. Toisella seulontakierroksella esiastelöydökset vähenivät HPV-seulotuilla 60 prosenttiyksikköä, kun papaseulotuilla määrä väheni vain 6 prosenttiyksikköä.

HPV ja papaseulonta on otettu eri aikaan käyttöön eri puolella Suomea. Tämän vuoksi HPV- ja papaseulotut naiset erosivat jonkin verran toisistaan taustamuuttujien osalta. Tutkijat tarkastelivat löydöksiä myös vakioimalla seulontaan osallistuneet iän, seulontavuoden, koulutuksen, sekä alueen osalta.

Taustamuuttujat huomioiden löydökset pysyivät samansuuntaisina, eli kolposkopialähetteiden määrä oli HPV-seulotuilla kolminkertainen ja löydettyjen esiasteiden määrä 2,2-kertainen. Jos ensimmäinen HPV-testi oli negatiivinen, havaittiin syövän esiasteita toisella seulontakierroksella viiden vuoden kuluttua vain 0,2 prosentilla.

”Tulos kertoo siitä, että HPV-testi löytää hyvin syövän esiasteet, myös sellaiset, jotka olisivat papaseulonnalla jääneet huomaamatta. Lisäksi negatiivinen HPV-testi on negatiivista papatestiä luotettavampi”, kertoo väitöskirjatutkija, erikoistuva lääkäri Iiris Turunen.

Negatiivinen HPV-tulos voi pidentää seulontaväliä turvallisesti

Negatiivisen tuloksen saaneilla naisilla riski pysyy hyvin pienenä ainakin viiden vuoden ajan. Tämän vuoksi seulontavälin pidentäminen voi olla tulevaisuudessa järkevää erityisesti yli 50-vuotiaille.

”Tulos on osoitus siitä, että HPV-seulonta toimii. Varsinkaan negatiivisen testin jälkeen ei ole tarvetta ottaa ylimääräisiä näytteitä joukkotarkastusten välissä. Papaa ei kannata ottaa todennäköisesti enää keneltäkään ensisijaisena seulontatestinä”, kertoo dosentti, kliininen opettaja Ilkka Kalliala.

HPV-seulonnan myötä kolposkopialähetteiden määrä on kasvanut merkittävästi.

”Koska eri HPV-genotyypeillä on erilainen riski kehittyä syöväksi, kasvanutta lähetemäärää voitaisiin jatkossa purkaa ottamalla käyttöön tarkempi HPV-testi, joka tuottaa myös tiedon eri HPV-genotyypistä. Naisia, joilla on todettu pienemmän syöpäriskin HPV-tyyppi, voitaisiin täten turvallisesti seurata pidempään ennen kolposkopiaan ohjaamista ja välttää turhia jatkotutkimuksia”, sanoo kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin toisella HPV-seulontakierroksella kolposkopialähetteiden määrän lähteneen laskuun. Tämä kertoo siitä, että seulonnan alkuvaiheessa jää kiinni sellaisiakin esiasteita, jotka papatestillä olivat jääneet havaitsematta.

”Kun HPV-seulonta vakiintuu, voisi odottaa kolposkopiamäärien hiljalleen lähtevän laskuun jo tästäkin syystä”, Turunen selventää.

Tutkimus perustuu Suomen joukkotarkastusrekisterin tietoihin ja kattaa koko maan väestöpohjaisen seulontaohjelman.

Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin naisten syöpä. Syöpä kehittyy hitaasti esiasteiden kautta. Sen tärkein yksittäinen taustatekijä on pitkittynyt papilloomavirus- eli HPV-tartunta.

Maksuttomaan kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan 25–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Seulonta perustuu 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla HPV-testiin. Alle 30-vuotiailla seulonta pohjautuu papakokeeseen.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.