Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa
16.12.2025 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.

Kestävän hirvikannan ylläpito perustuu huolellisesti suunniteltuun, monitasoiseen ja joustavaan hallintajärjestelmään. Suunnitelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin vahvaa tukea ruohonjuuritasolta eli metsästäjiltä. Tutkimus oli osa Laura Tuomisen Turun yliopistossa tehtyä väitöskirjaa, jossa tarkasteltiin hirvenmetsästysseurojen päätöksentekoa ja yhteistyötä sekä niiden vaikutusta metsästyssuositusten noudattamiseen. Tutkijat toteuttivat valtakunnallisen kyselytutkimuksen, johon osallistui yhteensä 4 729 metsästäjää eri puolilta Suomea.
- Tuloksemme osoittavat, että korkea sosiaalinen pääoma ei ole vain mukava lisä metsästysseuran toimintaan. Se on keskeinen osa kestävää hirvikannan hoitoa, sanoo tutkija Laura Tuominen Jyväskylän yliopistolta. Kun seurassa keskustellaan avoimesti ja päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi, metsästäjät sitoutuvat herkemmin yhteisiin tavoitteisiin, jatkaa Tuominen.
Myös Suomen riistakeskuksessa tulokset nähdään tärkeinä.
- Hirvikannan hoito perustuu vahvasti paikallistuntemukseen ja metsästäjien omaan sitoutumiseen. Tutkimus korostaa, että yhteistyön laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin metsästysseurat noudattavat suositeltuja käytäntöjä, sanoo Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta. Tämä on arvokasta tietoa, kun kehitämme uusia toimintamalleja ja koulutusta metsästysseuroille, jatkaa Wikström.
Metsästäjien verkostot ja luottamus avainasemassa hirvikannan hallinnassa
Hirvikannan hoito hyötyy toimenpiteistä, jotka tukevat metsästysseurojen sisäistä vuorovaikutusta, avointa neuvottelua ja yhteistä päätöksentekoa. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet voivat parantaa sekä suositusten noudattamista että seurojen toimintakykyä pitkällä aikavälillä.
- Tulokset myös viittaavat siihen, että jonkinlainen tasapaino uusien jäsenten sekä metsästysseurassa pitkään olleiden jäsenten välillä edesauttaa sen toimintaa, selventää Tuominen. Tämä voi liittyä uusien jäsenten innostukseen ja erilaisiin toimintatapoihin ja toisaalta taas pitkäaikaisten jäsenten siirtämään paikallistietoon ja -taitoon.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen pääoma, kuten luottamus ja konfliktien ratkaisukyky, vaikuttavat kestävään hirvikannan hoitoon kaikilla tasoilla: metsästysseurojen sisällä, niiden välillä sekä metsästäjien ja päätöksentekijöiden välillä.
Artikkelin tiedot:
- Tuominen, L. S., M. Wikström, H. Helanterä, P. Karell, L. Rapeli, T. Vuorisalo, and J. E. Brommer. 2025. Positive social relationships in hunting groups are related to compliance with the higher-level moose management. Ecology and Society 30(4):36.
- DOI numero: https://doi.org/10.5751/ES-16249-300436
- Linkki tiedotteeseen: https://www.ecologyandsociety.org/vol30/iss4/art36
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Laura Tuominen, laura.s.tuominen@jyu.fi, +358458616911
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme