Pohjois-Savon ELY-keskus

ELY-keskuksen rahoituskatsaus: Yli 200 miljoonaa euroa Pohjois-Savon kehittämiseen vuonna 2025

Jaa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kanavoi yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2025. Rahoituksella edistettiin Pohjois-Savon elinvoimaisuutta ja tuettiin koko Itä-Suomen julkista henkilöliikennettä, maantieverkon ylläpitoa ja hoitoa sekä yksityisteiden perusparantamista. Nyt julkaistussa tiedotteessa rahoituksen tarkastelujakso on 1.1.-30.11.2025.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen toteaa, että Pohjois-Savon ELY-keskus on vuodesta 2010 asti ohjannut vuosittain merkittävän summan rahoitusta Pohjois-Savon ja Itä-Suomen kehittämiseen ja elinvoiman vahvistamiseen.  

– Kulunut vuosi 2025 on ELY-keskusten viimeinen toimintavuosi. 1.1.2026 alkaen ELY-keskusten paikan valtion aluehallinnon rahoitus-, kehittämis-, toimeenpanotehtävissä perivät 10 aloittavaa elinvoimakeskusta. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla tehtävät saa hoitaakseen Itä-Suomen elinvoimakeskus. Vuonna 2025 ELY-keskus rahoitti toimialueensa kehittämistä yli 200 miljoonalla eurolla, Huttunen kertoo. 

ELY-keskuksen yritysrahoitus vahvisti kasvua laajasti Pohjois-Savossa 

ELY-keskus myönsi tammi–marraskuun 2025 aikana yhteensä yli 30,5 miljoonaa euroa yrityksen kehittämis- ja investointirahoitusta.  

– ELY-keskuksen rahoituksen vahvuus on sen monipuolisuus ja laaja alueellinen ulottuvuus. On merkityksellistä, että rahoitusta myönnettiin maakunnan 18 kunnan alueelle 19:stä. Kasvu ei keskity vain suuriin keskuksiin, vaan ulottuu myös pienemmille paikkakunnille, sanoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Jan Blomberg. 

Suurimmat rahoitusosuudet kohdistuivat Kuopioon (11,57 M€) ja Varkauteen (7,75 M€). Molemmissa tehtiin merkittäviä investointeja, joiden vaikutukset heijastuvat laajasti myös muihin kuntiin esimerkiksi alihankinnan ja työpaikkojen kautta. 

Vuoden aikana tehtiin myös useita näkyviä rahoituspäätöksiä. Kuusi hanketta sai yli miljoonan euron rahoituksen, mukana muun muassa Nilakkalohi Oy, Skeleton Technologies Oy, Tahko Bungalows Oy, Huippupaikat Oy, Sepa Oy ja Kuopion Kuumasinkitys Oy. 

– Kun rahoitus jakautuu, myös sen hyödyt leviävät. Syntyy uusia investointeja, työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia eri puolille maakuntaa. Näin vahvistamme koko Pohjois-Savon elinvoimaa, Blomberg kiteyttää. 

Kunta 

Rahoitus (€) 

Kuopio 

11 569 326 

Varkaus 

7 745 292 

Siilinjärvi 

2 738 850 

Tervo 

2 061 863 

Keitele 

1 476 757 

Iisalmi 

1 405 183 

Joroinen 

931 071 

Leppävirta 

645 275 

Suonenjoki 

645 184 

Pielavesi 

447 625 

Kaavi 

389 395 

Lapinlahti 

269 895 

Tuusniemi 

44 400 

Sonkajärvi 

36 577 

Rautavaara 

32 764 

Kiuruvesi 

25 936 

Vieremä 

19 228 

Rautalampi 

8 189 

Kaikki yhteensä 

30 492 809 

Taulukko: ELY-keskuksen myöntämä rahoitus kunnittain ajalla 1.1.-30.11.2025 

Tiedotteen liitteenä on lisäksi ELY-keskuksen myöntämä yrityskohtainen rahoitus Pohjois-Savoon kunnittain.  

Pohjois-Savon kehittämiseen EU-hankerahoitusta yli 7,7 miljoonaa euroa  

Vuonna 2025 Pohjois-Savoon on kohdistunut noin 7,7 miljoonaa euroa EU-hankerahoitusta, jolla on vahvistettu pk-yritysten uudistumista, investointeja, TKI-valmiuksia ja kansainvälistymistä. Rahoituksella edistetään kestävää kasvu vahvistamalla yritysten valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin.  

KYVYKÄS-hanke (1,6 M€) tähtää mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyden ja osaamisen kehittämiseen. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kannattava, kasvuhakuinen liiketoiminta muuttuvassa markkinassa.  

Kuopion alueen kauppakamarin Kilpailukykyinen ja kasvava Pohjois-Savo-hanke (570 000 €) keskittyy kasvutahdon ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, jotta yhä useampi pohjoissavolainen yritys voi kasvaa kohti suurempia liikevaihtoluokkia ja globaaleja markkinoita. 

Kuopio Healthin Kasvupolku+ -hanke (343 000 €) tukee pk-yritysten kansainvälistymistä ja TKI-toimintaa, erityisesti terveys- ja hyvinvointialalla. 

Lisäksi ELY-keskus myönsi 1,7 miljoonaa euroa Siilinjärven kunnan energiatehokkuushankkeeseen, jossa historiallinen kansakoulurakennus kunnostetaan yhteisö- ja yrityskäyttöön nykyaikaisin ja vähähiilisin ratkaisuin sekä tuettiin sosiaalista osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä muun muassa Via Dian ”Osaava työikä” -hankkeessa (281 000 €) ja Nuorten Palvelu ry:n ”Meidän kylän nuoret” -hankkeessa (220 000 €). 

Syyskuussa päättyneessä haussa oli jaossa 13,5 miljoonaa euroa elinvoimahankkeisiin. Hakemuksia saatiin yli 10 miljoonan euron edestä, ja käsittely on parhaillaan käynnissä. Päätökset tehdään vuoden 2026 alussa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen toimesta. 

Maaseuturahoituksessa vilkas vuosi 

Maaseuturahoituksen osalta vuosi oli ennätyksellisen vilkas eritysesti hankerahoituksen osalta. Kaikki rahoitettavaksi tulevat hankkeet eivät näy vielä luvuissa, koska päätöksiä tehdään vielä loppuvuoden aikana. Lisäksi suuri osa maaseutualueiden laajakaistahankkeista ovat rahoitusvalmiita vasta ensi vuoden puolella. Yritysrahoituksen kysynnässä näkyi selvästi vallitseva heikko taloudellinen tilanne. Ilahduttavaa sen sijaan oli kysynnän tasainen jakautuminen ympäri maakuntaa. Hankkeita oli paljon myös harvaan asutulla maaseudulla. 

Ennätyksellisen edellisvuoden jälkeen maatalousinvestoinneissa oli hiukan rauhallisempi, keskimääräinen vuosi. Kysyntä jakautui varsin tasaisesti sekä kilpailukykyä että ympäristön tilaakin parantaviin investointeihin. 

Maanteiden hoito, korjaaminen ja parantaminen 

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon noin 16 000 maantiekilometrin hoitoon, korjaamiseen ja parantamiseen ELY-keskus sai käyttöönsä perusväylänpidon rahoitusta yhteensä noin 120 miljoonaa euroa. Lähes 40 % tienpidon rahoituksesta kuluu maanteiden päivittäiseen kesä- ja talvihoitoon. Päällysteiden ja maantiesiltojen korjaamiseen käytettiin noin 70 miljoonaa euroa, johon sisältyy lähes 30 miljoonaa euroa hallituksen kohdistamaa lisärahoitusta korjausvelan purkamiseen. Suunnitelmien hankintaan ja pieniin liikenneympäristön parantamisinvestointeihin käytettiin yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.    

Joukkoliikenteen ja yksityisteiden rahoitus edelleen riittämätön tarpeisiin nähden  

Pohjois-Savon ELY-keskukselle myönnettiin vuodelle 2025 joukkoliikenteen määrärahaa 6,8 miljoonaa euroa (sis. lipputulokiintiön) julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoon, valtionavustuksiin ja kehittämiseen. Vuoden 2025 rahoitus on 0,75 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, joten sopeuttamistoimia on ollut pakko tehdä edelleen noin miljoonan euron edestä. Tämä on johtanut siihen, että kyky vastata ihmisten liikkumistarpeisiin on heikentynyt entisestään.  

1.1.2026 alkaen joukkoliikennetehtävistä vastaa Liikenne ja viestintävirasto Traficom eikä merkittäviä muutoksia rahoitukseen ole näköpiirissä. Vuoden 2026 määrärahan tarvetta on arvioitu muun muassa sopimuksin sidottujen liikenteiden sekä uudelleen suunniteltujen ja kilpailutettavien liikenteiden pohjalta. Vuonna 2026 alueen liikenteisiin käytettävä määräraha ei ole vielä tiedossa.  

Itä-Suomen yksityisteiden lauttapaikkojen ja lossien käyttöä ja ylläpitoa avustettiin noin 1,5 miljoonalla eurolla.  Joitakin yksityisteiden parantamishankkeita avustettiin edellisvuosilta siirtyneiden määrärahojen turvin. Tyypillisiä avustettavia hankkeita olivat siltojen ja suurten rumpujen uusiminen tai niiden vaurioiden korjaaminen.  

Vapaaehtoinen metsien ja soiden suojelu kiinnosti  

Pohjois-Savon ELY-keskus on toteuttanut useita luonnonsuojelutoimia, jotka hyödyttävät sekä luonnon monimuotoisuutta että maanomistajia. Marraskuun loppuun mennessä ELY-keskus on suojellut Helmi- ja METSO-ohjelman sekä vanhojen suojeluohjelmien kautta noin 500 hehtaaria Pohjoi-Savossa. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Lisäksi määräaikaista suojelua on tehty noin 20 hehtaarin alueille liito-oravien suojelemiseksi.  

Pohjois-Savossa on suojeltu tänä vuonna noin 250 suohehtaaria kaikkiaan 17 suon alueelta. Korvauksia maksettiin maanomistajille noin 356 000 euroa. Suurin suojelukokonaisuus oli Luonnonperintösäätiön korvauksetta perustettu noin 104 hehtaarin alue Vieremällä.  

METSO-ohjelman kautta on suojeltu noin 240 hehtaaria metsäalueita 29:llä eri kiinteistöllä. Korvauksia maksettiin noin. 1,63 miljoonaa euroa. Suurimpia suojelukohteita olivat Luonnonperintösäätiön maille korvauksetta perustetut alueet yhteensä 58 hehtaaria.   

Rakennusperinnön vaaliminen kiinnosti Pohjois-Savossa  

Avustusta rakennusperinnön hoitoon on mahdollista saada kaikille kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuskohteille. Avustus saariston ympäristönhoitoon on Pohjois-Savossa mahdollinen avustusmuoto Kuopion ja Tervon saaristoalueilla. Kuluvana vuonna Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi avustusta rakennusperinnön hoitoon 65 000 euroa yhteensä seitsemään eri kunnostushankkeelle. Keskimääräinen avustusosuus oli noin 9 000 euroa. Saariston ympäristönhoitoon myönnettiin yksi 1 000 euron avustus. Tukea myönnettiin yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden omistamille rakennuskohteille. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, sijoittuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille alueille tai ovat kaavoissa osoitettuja suojelukohteita.   

Rahoitusta turvetuotantoalueiden ja niiden valuma-alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön 

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF (Just Transition Fund) on EU:n uusi rahoitusväline, joka on tarkoitettu edistämään ilmastoneutraalia taloutta. Rahoituksella vastataan turpeen energiakäytöstä luopumisesta aiheutuviin haittoihin taloudelle ja työllisyydelle. Rahoitusta on myönnetty ennallistamishankkeisiin Pohjois-Savon alueella tähän mennessä vajaa puoli miljoonaa euroa. Rahoitusta voi vielä hakea turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamiseen. Rahoitus kattaa myös turvetuotannosta poistuvien soiden yhteydessä olevat vesistöalueet, mikäli niiden kunnostamisen tarve liittyy turvetuotannon loppumiseen.  

Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä 

Valtio maksoi tänä vuonna Pohjois-Savon kunnille ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelle korvauksia kiintiöpakolaisten sekä tilapäistä suojelua saavien ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edistämisestä yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy Pohjois-Savon kunnille ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelle maksetut laskennalliset korvaukset, joiden määrä on pysynyt korkeana johtuen ukrainalaisten kuntiin siirtymisestä. Laskennallisten korvausten määrä pysyy korkeana myös vuonna 2026. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon ELY-keskus päivitti työlupalinjaustaan1.12.2025 09:56:49 EET | Tiedote

Alueellisen työlupalinjauksen tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella huomioiden alueen työmarkkinoiden erityispiirteet. ELY-keskuksen laatima alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa. Päivitetty linjaus on voimassa 31.5.2026 asti.

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.11.202527.11.2025 10:11:32 EET | Tiedote

Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 81,88. Taso on 19 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on noussut kuukaudessa 20 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normalisoituneet, kun vedenkorkeus ylittää mitoitustason. Kallavesi on ollut tällä päivämäärällä tämänhetkistä pintaa alempana viimeksi vuonna 2010. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat edelleen pieniä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana marraskuun virtaama on ollut tämän vuotista pienempi vuonna 2018. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Nilsiän reitin vedenpinnat ovat noin 5 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammat ja Juojärvi on vaihteeksi 5 cm alle ajankohdan keskiarvon. Näissä järvissä on samantyyppinen tilanne kuin Iisalmen reitillä, että tämänhetkiset pinnat ovat huomattavasti lähempänä ajankohdan tavallista tasoa kuin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye