Pohjois-Savon ELY-keskus edistää kestävää liikkumista

Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on yhteensä noin 780 kilometriä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, tulevan Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, vastuulla olevia jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Tänä vuonna Pohjois-Savon ELY-alueella päällystettiin 15 kilometriä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Kokonaan uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä on pystytty viime vuosina rakentamaan lähinnä erillisrahoituksella sekä yhteistyössä kuntien kanssa.

Esimerkiksi vuonna 2024 rakennettiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL-sopimus) sovittuina hankkeina Kuopion seudulle yhteensä noin 4,5 kilometriä uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä taajamien läheisyyteen. Tänä vuonna ei rakennettu uusia väyliä, mutta monet tämän kesän korjauskohteista parantavat myös jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita. Esimerkiksi tänä kesänä päällystetty Puutossalmentie (mt 5370) Kuopiossa sekä kunnostettu Viljakansaarentie (mt 15169) Puumalassa ovat tällaisia kohteita, joissa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Uusia väyliä on viime vuosina edistetty eriasteisessa suunnittelussa. Suunnittelua on tehty muun muassa Kiuruvedelle välille Rantakylä–Hingunniemi (vt 27) sekä Moinsalmentielle (mt 15197) Savonlinnaan. Myös Ylä-Kolintien (mt 5040) varteen on valmistunut syksyn aikana  jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelma, jonka laatimisen on mahdollistanut EAKR-osarahoitus.

”Käytännössä kaikkien tiehankkeiden suunnittelun yhteydessä tarkastellaan ja huomioidaan myös jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä joukkoliikenteeseen liittyviä infratarpeita. Hankkeiden etenemiseen ja toteutumiseen vaikuttaa kuitenkin rahoitus”, toteaa yksikönpäällikkö Mirko Juppi.

Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita sekä liikenneturvallisuutta on edistetty myös muun muassa ajoratamerkinnöillä.

”Joensuun seudulla saimme valmiiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien ajoratamaalaukset sekä viitoitukset yhdessä Kontiolahden, Liperin ja Joensuun kanssa. Seudullinen hanke on hieno osoitus siitä, että alueella on yhteistä tahtotilaa parantaa ja sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita”, toteaa yksikönpäällikkö Terhi Nissinen.

Lisäksi seudullisten liikenneturvallisuussuunnitelmien kautta on päästy systemaattisesti parantamaan liikenneturvallisuutta infratoimenpiteiden kautta, mutta myös lisäämällä ohjausta ja valistusta.  

Kuntayhteistyö avainasemassa joukkoliikenteen kehittämisessä

Kunnat ovat osallistuneet joukkoliikenteen rahoitukseen ja sen myötä on saatu tarjottua parempaa palvelutasoa, kuin mihin pelkällä ELY-keskuksen rahoituksella olisi pystytty.

”Joukkoliikenteen rahoitus on tarpeeseen nähden pieni ja näin ollen yhdessä kuntien kanssa pohdimme, miten ja mitä liikennettä yhdessä rahoittaen hankimme, jotta se palvelee asukkaita mahdollisimman hyvin. Yhteistyö kuntien kanssa toimii erittäin hyvin ja yhteistyön kautta olemme saaneet tarjottua parempaa joukkoliikennetarjontaa, kuin mihin olisimme pelkillä valtion rahoitustasolla pystyneet. Tänä vuonna valmistunut julkisen henkilöliikenteen palvelutasomäärittelytyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa ja se antaa hyvän pohjan joukkoliikenteen kehittämiselle huomioiden myös laadulliset tavoitteet, jotka liittyivät esimerkiksi pysäkki-infraan”, toteaa Terhi Nissinen.

Joukkoliikenteen lisäksi myös matkaketjukokonaisuus on tärkeä, jotta liikkuminen esimerkiksi joukkoliikenteen pysäkille ja sieltä pois on turvallista ja sujuvaa. Joka vuosi maanteiden hoitourakka-alueittain uusitaan huonokuntoisia katoksia sekä rakennetaan uusia katoksia. Viime vuonna uusittiin ja rakennettiin yhteensä noin 35 pysäkkikatosta.  Myös liityntäpysäköintiä pyörille on rakennettu, viimeisimpänä Kuopion Sorsasaloon.

Aluehallintouudistuksen myötä joukkoliikennetehtävät siirtyvät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät siirtyvät muilta osin elinvoimakeskuksiin.