Else-Mai Kirvesniemestä STTK:n puheenjohtaja

Varatuomari Else-Mai Kirvesniemi on valittu STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinnan teki STTK:n tänään kokoontunut uusi edustajisto Helsingissä. Kirvesniemellä ei ollut vastaehdokkaita. Puheenjohtajakausi on nelivuotinen ja päättyy joulukuussa 2029.

STTK:n puheenjohtajana kolme kautta vuodesta 2013 toiminut Antti Palola ei enää asettunut ehdolle.

Kirvesniemi on tätä ennen työskennellyt STTK:n jäsenjärjestö Tehyn toiminnanjohtajana ja aiemmin järjestön edunvalvontajohtajana. Tehyä ennen hän toimi Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtajana.

Suomeen tarvitaan yhdessä sovittu työmarkkinamalli ja aitoa neuvottelukulttuuria

Kirvesniemi toivoi linjapuheessaan nykyistä parempaa yhteistyötä palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen välille.
– Suomi on isojen ja vakavien ongelmien äärellä. Meillä on talouden haasteita ja turvallisuuspoliittisia uhkia. Työelämässä ilmastonmuutos ja tekoäly kiihdyttävät muutosta. Tarvitsemme enemmän yhteiseen hyvään kuin eriarvoistumiseen keskittyviä voimia ja toimia, hän totesi.

”Täsmätoiveen” hän esitti Elinkeinoelämän keskusliiton tulevalle toimitusjohtajalle.
– Toivon, että voimme lähteä uudelle, yhteistyötä rakentavalle tielle. Tarvitsemme Suomen työmarkkinoille yhdessä sovitun työmarkkinamallin ja mahdollisuuden aitoihin neuvotteluihin. Emme mallia, jonka ovat päättäneet yksin Suomen hallitus ja EK, ja joka ei selvästikään toimi. Paremmalla yhteistyöllä on mahdollista löytää tasapainoinen näkemys suomalaisesta mallista ja elvyttää kolmikantainen lainsäädäntötyö, joka tämän hallituksen aikana on lyöty kanveesiin.

Kirvesniemi kiteytti järjestönsä ydintehtävän nyt ja tulevaisuudessa siihen, että ihmisille on tehtävä parempi elämä. Se tarkoittaa, että niin työelämässä kuin yhteiskunnassakin on lisättävä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
– STTK on valmis tekemään hartiavoimin töitä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Mutta meille ei kelpaa Suomen nykyisen hallituksen linja, jossa talkoisiin velvoitetaan vain palkansaajia ja heikompiosaisia.

Palkkatasa-arvon edistämiseen lisää konkretiaa

Kun naisen euro on edelleen vain reilut 84 senttiä, tätä kehitystä ei Kirvesniemen mukaan voi kukaan kehua eikä kiittää.
– Palkkatasa-arvo ei tule toteutumaan edes lapsiemme lapsille, jos vauhti ei kasva. STTK edellyttää - ja jatkossa myös itse esittää - entistä enemmän konkreettisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon ja työmarkkinoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Hän muistutti ammattiyhdistysliikkeen tehtävästä puolustaa oikeusvaltiota. Se tarkoittaa, että julkinen valta toimii lainsäädännön rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksia kunnioittaen.
– Tässä ajassa vastakkainasettelu on voimistunut. Se ilmenee vähättelynä, syrjintänä, loukkaavana puheena ja tekoina, jotka kohdistuvat ihmisen rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen. Ajallemme tuntuu olevan täysin hyväksyttyä jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Eikä vastakkainasettelu ole vain Suomen ongelma, sillä vastaava kehitys näkyy niin Euroopassa kuin valtameren takanakin. Tällainen kehitys täytyy pysäyttää.

Haastattelupyynnöt 18.12. viestinnästä vastaavan johtajan Marja-Liisa Rajakankaan kautta, puhelin 040 766 8133.