SDP:n Perholehto: EU havahtuu asuntokriisiin – Orpon hallitus sulkee silmänsä

– Etenkin Suomen asunto ensin -periaatetta on ihasteltu ympäri maailman, koska sen ansiosta asunnottomuus on vähentynyt 1980-luvun noin 18 000:sta nykyiseen arviolta alle 4 000:een henkilöön. Emme saa silti tuudittautua ajatukseen, että ongelma on ratkaistu, sillä asunnottomuus kääntyi viime vuonna nousuun ensi kertaa yli 10 vuoteen ja häätöjen määrä kasvaa huolestuttavasti.

– Tämän käänteen keskellä Orpon hallitus lakkauttaa valtion asuntorahaston, joka on varmistanut kohtuuhintaisen asumisen rahoituksen riittävyyden, mahdollistanut sen pitkäjänteisen suunnittelun ja toiminut suhdannepoliittisena välineenä.

Suomen asuntopolitiikkaa kuvaa monipuolisuus. Asunnottomuustyön, valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja yksityisen asuntotuotannon ohella vuokra- ja omistusasumiseen on ollut tarjolla joustavia välimalleja erilaisiin tarpeisiin.

– Asumisen vaihtoehtojen supistamisen sijaan niitä tarvittaisiin runsaammin. EU-komissiolle on esitetty  esimerkiksi asumisratkaisua, joissa erityisryhmien kuten ikääntyneiden ja vammaisten palveluasumista yhdistettäisiin esteettömiksi monisukupolvisiksi sekayhteisöiksi.

– Tämänhetkinen erityisryhmien investointiavustuksen taso on 15 miljoonaa euroa, josta riittänee vain vammaisten asuntorakentamiseen. SDP on valmis tuplaamaan tuon määrän, mutta summalla voitaisiin saavuttaa kenties määräänsä enemmän sosiaalisia hyötyjä, jos erityisryhmiä ei lokeroitaisi jyrkästi omiin asuntohankkeisiinsa, Perholehto pohtii.

– Opiskelija-asuntoja voidaan lakimuutoksen myötä jatkossa rakentaa täydellä korkotukilainalla, mutta vuokrat pysyvät kohtuullisina vain, jos näin rahoitettujen asuntojen osuus opiskelija-asuntokannasta pysyy pienenä. Kestävämpi ratkaisu olisi rahoittaa opiskelija-asunnot erityisryhmien investointiavustuksella.

– Kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajia edustavan KOVA ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan uusia erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee vain hyvin harva toimija, sillä kohteita ei pystytä käytännössä rakentamaan ilman investointiavustusta. Erityisesti vammaisille ja ikääntyneille tarvittaisiin lisää asuntoja lainsäädäntömuutoksista johtuvan laitoshoidon vähentämisen takia.

– Ei sovi unohtaa, että Suomi on EU:n tarkkailuluokalla myös mielenterveyspalveluiden heikon saatavuuden takia. Kasvava lapsiperheköyhyys sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys lisäävät väestön mielenterveys- sekä päihdeongelmien riskiä, joten myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisratkaisut tulevaisuudessa on turvattava.