Luusto sopeutuu liikkumistapoihin tiettyjen avainproteiinien avulla
Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että eläinten liikkumistapojen kehittyminen, kuten kaksijalkaisuus, ovat muokanneet luustorakenteita luumatriisissa olevien proteiinien kautta.

Tuore kansainvälinen tutkimus tarjoaa uutta tietoa luun mekaanisen sopeutumisen taustalla olevista evoluutiomekanismeja ja tuo esiin useita proteiiniperheitä, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten luut uusiutuvat.
Selkärankaisten luut aistivat ja reagoivat jatkuvasti mekaanisiin, liikkeen ja kuormitukseen aiheuttamiin voimiin. Tätä ilmiötä kutsutaan luun mekaaniseksi sopeutumiseksi. Uusi tutkimus osoittaa, että tämä kyky ei ole muotoutunut pelkästään biomekaanisten tekijöiden seurauksena, vaan myös miljoonien vuosien aikana tapahtuneen liikkumistapojen evoluution myötä. Eri tavoin liikkuvilla lajeilla on havaittavissa selviä evolutiivisia eroja niissä geeneissä ja proteiineissa, jotka osallistuvat kuormituksen aistimiseen ja luuston uusiutumiseen.
Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston Phylobone-tutkimusryhmässä, jota johtavat dosentti Pere Puigbò ja dosentti Miho Nakamura.
– Tuloksemme osoittavat, että liikkumisen evoluutiolla on ollut keskeinen vaikutus siihen, millainen luun mekaanista sopeutumista ohjaava molekyylikoneisto on tänä päivänä. Kaksi ratkaisevaa hetkeä ovat olleet selkärankaisten siirtyminen vedestä maalle, mikä lisäsi raajoihin kohdistuvaa painetta, sekä ihmisten kaksijalkaisuuden kehittyminen, mikä muutti käsille ja jaloille kohdistuvaa rasitusta, sanoo Puigbò.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita niin sanottuja ei-kollageenisia proteiineja, joilla saattaa olla tärkeä rooli mekaanisten voimien välittymisessä luusoluille. Monet näistä proteiineista ovat jääneet aiemmissa luututkimuksissa vähälle huomiolle. Löydökset auttavat ymmärtämään paremmin, miten luusolut havaitsevat kuormitusta ja miten nämä mekanismit ovat kehittyneet selkärankaisten evoluution aikana.
– Solubiologian näkökulmasta tutkimuksemme nostaa esiin proteiineja, joilla voi olla keskeinen rooli luun uusiutumisessa, mutta joita ei ole aiemmin pidetty erityisen merkittävinä, lisää Nakamura.
Tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä luun uudismuodostuksen, haurauden ja osteoporoosin ymmärtämisessä. Ne voivat myös tukea uusien, luonnollisesta luuston sopeutumisesta inspiroituneiden biomateriaalien kehittämistä.
Tutkimus korostaa useiden ei-kollageenisten proteiinien merkitystä. Yksi tutkimuksessa esiin nousseista proteiineista on Fetuin-A, joka säätelee mineraalien kertymistä luihin ja estää epänormaalia kalkkeutumista. Proteiinin säilynyt biologinen tehtävä osoittaa sen tärkeään rooliin luuston terveydessä, ja sillä saattaa olla vaikutusta myös osteoporoosiriskiin tasapainottamalla luun muodostusta ja hajoamista.
Phylobone-tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on tutkia luun uudismuodostusta evoluution näkökulmasta, selvittää löydösten pohjalta parhaillaan, miten nämä proteiinit ohjaavat luuston sopeutumista ja luun uusiutumista.
Tutkimus tehtiin luusoluviljelmillä, ja siinä hyödynnettiin fylogeneettisiä analyysejä. Tutkimusartikkeli on julkaistu äskettäin arvostetussa Communications Biology -lehdessä, joka kuuluu Nature-julkaisusarjaan. Tutkimusta on rahoittanut Sigrid Juséliuksen säätiö ja Japan Society for the Promotion of Science.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pere PuigbòDosenttiBiologian laitos, Turun yliopisto
peputav@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/pedro-puigboMiho NakamuraDosenttiMediCity-tutkimuslaboratorio, Turun yliopisto
miho.nakamura@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/miho-nakamuraTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Kämmenen kokoisia lintuhämähäkkejä ja sademetsän latvustossa eläviä pistiäisiä – tutkijat löysivät vuoden 2025 aikana kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja18.12.2025 13:23:04 EET | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2025 aikana yhteensä kaksi tieteelle uutta eläinsukua ja 39 tieteelle uutta eläinlajia. Nyt nimettyjen lajien lisäksi tutkijat löysivät vuoden aikana lähes sata muuta ennestään tuntematonta eläinlajia, jotka kuvataan tieteelle lähiaikoina.
Mustikoista, käyttäjäkokemuksesta ja kärkituotteista markkinoille 2026: Turun yliopiston ja Lepomäen tilan yhteistyö tuotti kolme uutta kuluttajalähtöistä tuotetta12.12.2025 14:42:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen ja Lepomäen tilan yhteistyössä kehitettiin kuluttajien kanssa uusia mustikkatuotteita.
Suomalaiset pojat saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa12.12.2025 09:08:36 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksesta selviää, että suomalaiset lapset – erityisesti pojat – saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa. Äidin psyykkiset sairaudet, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi.
Piilaakson ajattelu muuttaa journalismia – väitöstutkimus paljastaa edelläkävijöiden vaikutuksen10.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
YTM Juho Ruotsalainen tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten niin kutsutut edelläkävijätoimittajat uudistavat journalismia ja muovaavat käsityksiä sen tulevaisuudesta. Ruotsalainen väittelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa 15.12.
Elinympäristöjen vaikutusta aikasuhteeseen tutkivalle Ricardo Correialle arvostettu 2 miljoonan euron ERC-rahoitus9.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonto ja erilaiset elinympäristöt vaikuttavat ihmisten ajantajuun. Hankkeen tulokset voivat tulevaisuudessa ohjata kaupunkien ja muiden elinympäristöjen suunnittelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme