Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 2051

30.12.2025 08:15:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.

Kuva:  Osa Simo Hannulan teoksesta "Ennus". Etlan tilaama originaaliteos vuodelta 1989. Ennus on myös Etlan juhlavuoden 2026 merkkiteos ja teoksen visuaalisuus näkyy monin tavoin ensi vuoden aikana.
Kuva: Osa Simo Hannulan teoksesta "Ennus". Etlan tilaama originaaliteos vuodelta 1989. Ennus on myös Etlan juhlavuoden 2026 merkkiteos ja teoksen visuaalisuus näkyy monin tavoin ensi vuoden aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin sotien jälkeen kesäkuussa 1946, kun poliittinen ja taloudellinen murros sekä taloutta koskevien perustietojen puute loivat uudenlaisen tarpeen taloudelliselle tutkimukselle. Etlan edeltäjän ensimmäisiin tehtäviin kuului selvitys teollisuuden sosiaalisen toiminnan laajuudesta ja muodoista. Samoin kartoitettiin mahdollisuuksia vahvistaa työvoiman tarjontaa, jotta jälleenrakennuksen ja sotakorvausten osalta saataisiin pyörät pyörimään ja piiput savuamaan. Pian toiminnan painopiste vakiintui pitkäjänteisiin tutkimuksiin.

Etlan taloustutkimuksen punaisena lankana on perustamisestaan lähtien ollut pitkän ajan talouskasvun, ennen kaikkea tuottavuuden kasvun ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu, muistuttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

-Onkin luonnollista, että myös juhlavuonna 2026 haluamme katsoa tulevaan, pitkän ajan talouskasvun ja tuottavuuden kasvun mahdollisuuksiin. Viimeaikaiset kriisit, kuten korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ovat valitettavasti vajavainen selitys Suomen kehitykselle, koska olemme jääneet muista jälkeen. Esimerkiksi ikääntymisestä ja tuotantorakenteen yksipuolisuudesta johtuvat ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, muistuttaa Kangasharju.

Juhlavuoden päätapahtuman yhteydessä Etla julkaisee syyskuussa merkkiteoksen ”Suomi 2051”, jossa eturivin taloustutkijat käyvät läpi Suomen talouden haasteita ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arvionsa siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä.

Tarkasteluhorisontti 25 vuotta on valittu tarkoituksella kirjan johtoajatukseksi, sillä nyt julkaistava teos on jatkoa Etlan palkitulle ”Kansantalous 2017”, ”Kansantalous 2021” ja ”Kansantalous 2028” -sarjalle. Pentti Vartian ja Pekka Ylä-Anttilan mainetta niittänyt kirjasarja 90-luvulta ja 2000-luvun alusta on paitsi monelle kansantaloustiedettä opiskelleelle tuttu tenttikirja, myös Pro Oeconomia-palkittu teos.

”Suomi 2051”-kirjaa kirjoittavat nyt Aki Kangasharju ja Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

-Toteutamme Suomi 2051-kirjan samaan tyyliin kuin mainetta niittänyt Etlan Kansantaloussarja, eli pohdimme Suomen kansantalouden kehitystä pitkän aikavälin näkökulmasta. Toisin kuin 90-luvulla tai 2000-luvun alussa, emme voi todeta, että Suomi olisi menestynyt uudessa toimintaympäristössä. Päinvastoin, emme ole saaneet aikaan talouskasvua yli 15 vuoteen, ja olemme jääneet liki kaikilla mittareilla jälkeen verrokeistamme. Mikä on siis Suomen osa ja kilpailukyky uudessa geotaloudessa, tekoälyn ja kauppasotien aikakaudella, ja millainen maa meillä on vuonna 2051, siinä on tämän hankkeen lähtökohta, kertoo Petri Rouvinen.

”Suomi 2051”-kirja julkaistaan 2. syyskuuta, Etlan juhlaseminaarin yhteydessä Helsingin Finlandia-talossa. Päätapahtuman lisäksi Etla muistaa tutkimuslaitoksessa vuosien mittaan työskennelleitä alumneja ja maineikkaita senior fellow-tutkijoita erityisellä senioritapahtumalla ja nostaa vuoden mittaan eri tavoin esiin laitoksessa tehtyä taloustutkimusta ja -tutkijoita.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla.
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla.
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla.
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla.
Lataa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote

Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.

Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.

Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote

Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye