Helsingissä on edessä merkittävien infrainvestointien vuosikymmen

”Infrahankkeet ovat välttämättömiä. Kaupunki tarvitsee toimiakseen ajanmukaista infraa. Keskustan alueella on käynnistymässä tulevina vuosina suurempi määrä työmaita kuin kenties koskaan aiemmin. Kaupunki panostaa aivan erityisesti siihen, että ne toteutetaan ripeästi ja siten, että työmaahaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.

Helsingissä on keskustan alueella paljon peruskorjausikäistä kunnallistekniikkaa ja raideliikenteen infraa. Myös ilmastotavoitteet ohjaavat kaupunkia panostamaan vahvasti sellaiseen kaupunkiympäristöön, joka kykenee aiempaa paremmin sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. 

”Katujen ja kunnallistekniikan oikea-aikainen peruskorjaaminen on kokonaistaloudellisesti perusteltua, sillä korjausten lykkääminen lisää sekä riskejä että kustannuksia. Tämä on varmin keino välttyä ikäviltä yllätyksiltä, kuten kaduille putkirikosta tulvivalta vedeltä. On myös tärkeää, että kaupunki pystyy tarjoamaan luotettavan näkymän siitä, että rakennettu ympäristö on myös tulevaisuudessa hyvässä kunnossa”, toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kaupunkiympäristön toimialalta toteaa.

Infrainvestoinnit miljardiluokkaa

Infrainvestointeihin on varattu vuoden 2026 talousarviossa noin 480 miljoonaa euroa. Lisäksi liikenneliikelaitoksen metroinvestointeihin on varattu talousarviossa noin 100 miljoonaa euroa ja Kaupunkiliikenne Oy:n raideinvestointeihin noin 120 miljoonaa euroa.  Kaupunki varautuu siis investoimaan infraansa joko suoraan tai tytäryhtiönsä kautta vuoden 2026 aikana lähes 700 miljoonaa euroa.

Myös seuraavien vuosien taloussuunnitelmassa investointien määrä pysyy korkealla tasolla. Investointien määrä vähenee jonkin verran 2030-luvulla, mutta silloinkin investointitason ennakoidaan olevan 400 miljoonan euron luokkaa. Helsinki investoi siis tulevien kymmenen vuoden aikana useita miljardeja euroja infraan. Lisäksi liikenneliikelaitos ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy investoivat 2030-luvulla raideliikenneinfraan kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain.

Työmaiden asiakaskokemusta halutaan parantaa

Helsingin periaatteena on ohjelmoida tulevat infrahankkeet siten, että niitä toteutetaan tasaisesti tulevina vuosina. Työmaiden määrä tulee olemaan suuri, joten aivan erityistä huomiota kiinnitetään työmaa-aikaisten vaikutusten yhteensovittamiseen. 

Helsingin on oltava saavutettava ja keskustan aina kävijöilleen toimiva, vaikka samaan aikaan olisi käynnissä useita isoja työmaita. Sen vuoksi tulevina vuosina panostetaan työmaiden asiakaskokemuksen kehittämiseen ja laadukkaaseen työmaa-aikaiseen viestintään. 

Työmaiden ajoittamisessa otetaan huomioon myös se, että keskustaan on tulossa muita merkittäviä investointeja.

”Makasiinirantaan suunniteltu uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo on tarkoitus avata vuoden 2030 loppuun mennessä. Työmaiden ajoittamisessa varmistetaan se, että Esplanadien isoimmat työmaat eivät ole käynnissä samaan aikaan uuden museon avaamisen kanssa”, Sazonov sanoo.

Kaivokadulla ja Espan alueella isoja muutoksia

Tulevina vuosina isoja työmaita tulee olemaan ainakin Kaivokadulla, Esplanadeilla, Esplanadien sivukaduilla, Kauppatorilla sekä Makasiinirannan alueella.  Keskustaan vaikuttavat myös raideliikennehankkeista Länsiratikoiden toteuttaminen sekä Länsisatamaan suunniteltu pikaraitiotie, joka jatkaisi Kruunusiltojen myötä Hakaniemeen avattavaa linjaa.

Kaivokadun ja Esplanadien muutokset noudattavat Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteita. Tavoitteena on Kaivokadun muuttaminen päärautatieaseman edustalla joukkoliikennekaduksi. Esplanadeilla turvataan alueen kulttuurihistoriallinen arvo. Esplanadeilla säilytetään kaksi ajokaistaa suuntaansa.

Kaivokatu on nykyisin yksi Suomen vilkkaimmista kävelyalueista, ja päivittäin alueella kulkee noin 200 000 kävelijää. Kaupungin teettämän mielipidetutkimuksen mukaan alue kuitenkin koetaan epäviihtyisänä. Kaivokadun uudistamisella alueen vehreyttä lisätään ja jalankulkuyhteyksien laatua parannetaan.

Parempaa vesihuoltoa

Käynnissä on myös HSY:n hanke, jossa rakennetaan Esplanadin alueelle uusi vesihuoltotunneli vuosina 2025–2027. Uusi vesihuoltotunneli poistaa nykyisiä viemäröinnin kuntoon liittyviä ongelmia ja parantaa rankkasateiden aiheuttamien jäteveden ylivuotojen hallintaa ja tämän myötä vähentää kuormitusta Itämereen. Lisäksi se luo mahdollisuuden eriyttää nykyiset huonokuntoiset sekaviemärit, jotka tällä hetkellä aiheuttavat toistuvaa kunnossapidon tarvetta, hajuongelmia ja nostavat vahinkoriskiä.

Tunnelin rakentaminen tapahtuu maan alla lukuun ottamatta huoltokuilun, viemäreiden, hätäpoistumistien ja raitisilmaputken rakentamista Esplanadin puiston alueella. Kun työ on päättynyt, näkyviä osia ovat hätäpoistumistie ja raitisilmaputki. Alueelle ei ole suunnitteilla tämän remontin aikana suuria poikkeusjärjestelyjä liikenteelle.

Silta- ja raideliikennehankkeet vaikuttavat liikenteeseen

Merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia Helsingin kantakaupungin alueella tulevat aiheuttamaan myös Junatien metrosillan uusiminen vuosina 2026–2028 sekä sen jälkeen toteutettava Kulosaarensillan uusiminen. Parhaillaan on myös käynnissä Mäkelänkadun peruskorjaus. 

Suunnitteilla on myös Länsiratikoiden rakentaminen. Se tuo merkittäviä työmaita esimerkiksi Vihdintien alueelle läntisessä Helsingissä, Huopalahdentielle Munkkiniemessä, Topeliuksenkadulle Töölössä sekä Fredrikinkadulle keskustassa.