Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut

8.1.2026 08:39:44 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.

Kymijoki talvella 2014. **Kuva: L. Ahopelto**

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.

Mikä on hyydetulva ja miten sitä torjuntaan?

Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.

Hyydetulvia voidaan torjua säännöstelyllä ja juoksutusten hallinnalla suurten vesistöjen laskujoissa kuten Kokemäenjoki ja Kymijoki. Mikäli hyydepatoja pääsee muodostumaan, niitä voidaan purkaa kaivinkoneilla, räjäyttämällä tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.

Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea

Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utajärvellä myös asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasjärvellä vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia. Talousrakennuksia on jo kastunut.

Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä, ja hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.

Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella Ähtävänjoella Pedersöressä ja Kruunupyynjoella Kruunupyyssä. Lapuanjoen vesistöalueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesillä Kuorasluomassa.

Kokemäenjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkittävälle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.

Avainsanat

tulva tulvat Tulvakeskus joki talvi hyydetulva

Yhteyshenkilöt

Miia KumpumäkiHydrologiSuomen ympäristökeskus

Puh:0295 251 131miia.kumpumaki@syke.fi

Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus

Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fi

Katri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus

Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Linkit

Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.

The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release

In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.

Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.

Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote

Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme