Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut
Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.
Mikä on hyydetulva ja miten sitä torjuntaan?
Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.
Hyydetulvia voidaan torjua säännöstelyllä ja juoksutusten hallinnalla suurten vesistöjen laskujoissa kuten Kokemäenjoki ja Kymijoki. Mikäli hyydepatoja pääsee muodostumaan, niitä voidaan purkaa kaivinkoneilla, räjäyttämällä tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.
Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea
Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utajärvellä myös asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasjärvellä vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia. Talousrakennuksia on jo kastunut.
Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä, ja hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.
Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella Ähtävänjoella Pedersöressä ja Kruunupyynjoella Kruunupyyssä. Lapuanjoen vesistöalueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesillä Kuorasluomassa.
Kokemäenjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkittävälle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia KumpumäkiHydrologiSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 131miia.kumpumaki@syke.fiHarri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiKatri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Lisätietoja hyydetulvan muodostumisesta (vesi.fi)
- Hyydetulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä (Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus 7.1.2026)
- Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä (Lounais-Suomen elinvoimakeskus 2.1.2026)
- Seuraa tulvatilannetta ja varoituksia (vesi.fi)
- Seuraa tulvatilannetta ja varoituksia karttapalvelussa (vesi.fi)
- Näin varaudut tulviin (vesi.fi)
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 12.–16.1.20268.1.2026 12:31:28 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vuoden 2026 alusta voimaan astuvat F-kaasuja koskevat uudet rajoitukset ja velvoitteet29.12.2025 16:03:26 EET | Tiedote
Vuosi 2026 tuo rajoituksia fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käytölle ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen huollossa, desfluraanin käyttöön inhalaatioanesteettina ja uusia F-kaasuihin liittyviä laitekohtaisia kieltoja.
Nuoret vaativat merkittäviä muutoksia ruuan kulutukseen ja tuotantoon16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Nuorten ruokaraati vaatii avointa ja tutkittua tietoa ruuasta – sen alkuperästä, tuotantotavoista ja vaikutuksista ilmastoon, luontoon ja hyvinvointiin. Ilman selkeitä faktoja vastuulliset kulutusvalinnat eivät ole mahdollisia. Nuoret luovuttavat kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 16.12.2025.
Kommunernas utsläpp fortsätter minska – trafikens andel av utsläppen ökar16.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt förhandsberäkningsuppgifterna för 2024 minskade Finlands växthusgasutsläpp enligt Hinku-beräkningsreglerna med cirka fem procent jämfört med föregående år. På lång sikt har utsläppen sedan år 2005 minskat med 40 procent och jämfört med år 1990 med 43 procent.
Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa16.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 ennakkolaskentatietojen perusteella Hinku-laskentasääntöjen mukaiset Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2005 lähtien päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 43 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
