Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut
8.1.2026 08:39:44 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.
Mikä on hyydetulva ja miten sitä torjuntaan?
Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.
Hyydetulvia voidaan torjua säännöstelyllä ja juoksutusten hallinnalla suurten vesistöjen laskujoissa kuten Kokemäenjoki ja Kymijoki. Mikäli hyydepatoja pääsee muodostumaan, niitä voidaan purkaa kaivinkoneilla, räjäyttämällä tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.
Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea
Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utajärvellä myös asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasjärvellä vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia. Talousrakennuksia on jo kastunut.
Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä, ja hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.
Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella Ähtävänjoella Pedersöressä ja Kruunupyynjoella Kruunupyyssä. Lapuanjoen vesistöalueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesillä Kuorasluomassa.
Kokemäenjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkittävälle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia KumpumäkiHydrologiSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 131miia.kumpumaki@syke.fiHarri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiKatri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Lisätietoja hyydetulvan muodostumisesta (vesi.fi)
- Hyydetulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä (Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus 7.1.2026)
- Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä (Lounais-Suomen elinvoimakeskus 2.1.2026)
- Seuraa tulvatilannetta ja varoituksia (vesi.fi)
- Seuraa tulvatilannetta ja varoituksia karttapalvelussa (vesi.fi)
- Näin varaudut tulviin (vesi.fi)
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 13.–17.4.20269.4.2026 12:50:17 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote
Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
