Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi laskuun vuonna 2025: Varmaan tuli uusia hakemuksia 2,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Varmaan 5 870 vuonna 2025. Määrä laski edellisvuodesta 2,9 prosentilla. Hakemusmäärä kääntyi laskuun kolmen nousuvuoden jälkeen.

– Pudotuksen taustalla saattaa olla taloustilanne, sillä on tavanomaista, että työkyvyttömyys vähenee taloussuhdanteen heikentyessä ja työttömyyden lisääntyessä, ylilääkäri Jan Schugk arvioi.

Mielenterveyden häiriöt yleisin työkyvyttömyyden syy, naisilla osuus 40 prosenttia

Uusissa täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt oli keskeisin työkyvyttömyyden syy. Näiden osuus oli 31,9 prosenttia. Naisilla osuus oli peräti 40,3 prosenttia, miehillä selvästi matalampi, 27,1 prosenttia. Toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, 27,4 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä, joita myönnetään useimmiten iäkkäämmille henkilöille, tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat keskeisin työkyvyttömyyden syy.

– Hakemuksissa on sairausryhmien osalta merkittävää aikuisiällä diagnosoitujen neuropsykiatristen kehityshäiriöiden ja traumaperäisten stressihäiriöiden määrän kasvu. Kumpikaan näistä ei yleensä ole ensisijainen diagnoosi hakemuksissa, mutta ne ovat mukana diagnoosikirjossa. Sen sijaan long covidiin liittyviä diagnooseja ei juurikaan hakemuksissa näy, vaikka koronaa on edelleen paljon, tiivistää Jan Schugk.

Kuntoutushakemuksissa loivaa laskua

Kuntoutushakemusten määrä jatkoi edellisvuonna alkanutta laskua, mutta loivemmin. Hakemuksia tuli Varmaan 2 026, mikä on 3,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annoimme kuntoutushakemusten perusteella 907 ja työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 729.

– Jo vuosia korkealla tasolla ollut kuntoutuksen tuloksellisuus säilyi edelleen hyvänä vuonna 2025. Kuntoutusohjelmaan osallistuneista kuntoutujista 81 prosenttia palasi työmarkkinoille, palvelujohtaja Sanna Salminen kertoo.

Mielenterveyshaasteiden perusteella kuntoutusta haki 32 prosenttia kaikista hakijoista. Kuntoutushakemuksen perusteella annetuista myönteisistä kuntoutusoikeuspäätöksistä 26 prosenttia annoimme mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Kuntoutusohjelmaan osallistuneista mielenterveyskuntoutujista 75 prosenttia palasi työmarkkinoille.

– Mielenterveyskuntoutujien palaaminen työmarkkinoille kuntoutuksen jälkeen on hieman alemmalla tasolla kuin muiden kuntoutujien. Onkin tärkeää kehittää työeläkekuntoutuksen keinoja tukemaan paremmin mielenterveyskuntoutujien työhön paluuta. Keskeistä on, että sairauspoissaolo on lyhyt ja tuetaan mahdollisimman varhaista työhön paluuta, koska oikein mitoitettu työ itsessään kuntouttaa. Tuen tarve on yleensä pidempiaikaista, ja erilaisia kuntoutuksen yrityksiä saatetaan tarvita useampia sopivan ja kestävän ratkaisun löytymiseksi, Sanna Salminen korostaa.