Lapin matkailun menestystarina ilmestyy kirjana Matkamessuilla
12.1.2026 10:52:13 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli
Lapin matkailu on kasvanut muutaman yrittäjän rohkeasta visiosta 50 vuodessa kansainväliseksi elämysteollisuudeksi. Kävijäennätyksiä rikotaan, kun joka toinen Suomeen matkaava haluaa pohjoiseen. Lapista on tullut ”kerran elämässä” -kohde miljoonille matkailijoille ympäri maailmaa.

Miten Lapin matkailun menestystarina on syntynyt ja ketkä sen tekivät, siihen journalistinen tietokirja ”Lapin matkailun edelläkävijät – kotimajoituksesta elämysteollisuuteen” hakee vastauksia eri aikakausien alan yrittäjiltä, rahoittajilta, rakentajilta, päättäjiltä ja matkailun tutkijoilta.
Kirjassa kerrotaan esimerkkien kautta keskeisten Lapin matkailukeskusten kasvun tarinat.
Matkailusta tuli elämysteollisuutta
Lapin matkailu on kasvanut pienimuotoisesta kotimajoituksesta kansainväliseksi elämysteollisuudeksi, jonka vuosittainen liikevaihto on 1,5 miljardia euroa. Matkailijoiden yöpymisten määrä on kasvanut lähes kuuteen miljoonaan. Matkailu tarjoaa Lapissa 12 000 työpaikkaa.
-Lapin lumo ja vetovoima perustuvat samaan kuin historiassa: pohjoisen luonto, talvi, lumi, revontulet, joulupukki, kaamos ja keskiyön aurinko. Kun matkailun varhaisina aikoina, itse matka ja maisemien katselu olivat suurimmassa roolissa, nykyisin matkan kokemus saadaan luontoon perustuvista aktiviteeteista ja elämyksistä, sanoo kirjan tekijä, toimittaja Markku Laukkanen.
Lapin vetovoimatekijät eivät ole Laukkasen mukaan muuttuneet. – Yksi matkailun kasvun avaintekijöitä oli niiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen. Pohjoisen kokemuksesta on tullut tämän aikakauden Grand Tour -matka, joka halutaan kokea kerran elämässä. Kun Lapissa vierailevien julkkisten postauksilla on yli miljardi seuraajaa, potentiaalinen markkina on valtava.
Kantaako matkailun kultakuume - tulevaisuuden uhkatekijöitä
Matkailuyrittäjien uskoa kuvaa meneillään olevat satojen miljoonien eurojen investoinnit uusiin kohteisiin ja palveluihin. – Kysymyksiä herättävät ulkoiset tekijät: talvien lumivarmuus, pandemian kaltaiset shokit ja geopoliittiset uhat.
Laukkanen muistuttaa matkailun kansainvälisten ammattilaisten varoituksista lentokenttien ja kohteiden ylikuormituksesta, ylihinnoittelusta sekä paikallisten hyväksynnästä. – Kun varsinkin Rovaniemellä ovat massaturismin ilmiöt lyhytaikaisesti nähtävissä, menestys ei saisi tuoda vauhtisokeutta, jossa keskitytään kermankuorintaan välittämättä palvelulupauksen laadun ja kohtuullisen hintatason täyttämisestä.
– Tulevaisuudessa avainsanoja ovat ekologisuus, autenttisuus ja paikallisuus. Kun Lapissa kyetään yhdistämään luonnon, laadun ja kestävän kehityksen odotukset, sillä on upea tulevaisuus ympärivuotisten elämysten kohteena, arvioi Laukkanen.
Kotimajoituksesta miljardiluokan elämysteollisuuteen
Journalistinen tietokirja kertoo matkailun menestyksen takana olevien henkilöiden haastatteluihin pohjautuvat tarinat. Niistä heijastuu Lapin matkailun kehitys, joka alkoi kotimajoituksesta kasvaen miljardiluokan kansainväliseksi elämysteollisuudeksi alkuun vahvalla yhteiskunnan rahoituksella. Tämä on kääntänyt Lapin kehityksen muuttotappiosta elinvoimaiseksi maakunnaksi.
Kirja on kaikille, joiden sydän sykkii Lapille: lapinkävijöille, matkailun ammattilaisille sekä alan opiskelijoille ja matkailijoille. Kirja on matkailuyrittäjyyden historian lisäksi osa Lapin talous, elinkeino- ja kulttuurihistoriaa.
YTM Markku Laukkanen on toiminut pitkään toimittajana ja julkaissut elämäkertoja ja tietokirjoja. Hän toimii edelleen viestintäalan yrittäjänä.
Kirjan kustantaja on pohjoisen kirjallisuuteen erikoistunut Väyläkirjat.
Kirja on aiheena Matkamessuilla pidettävässä Matkatieto- seminaarissa 16.1 klo 15.45.
Seminaarissa haastatellaan kirjassa esiintyviä Lapin matkailun toimijoita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
050 2589
Väyläkustantamo, Tuomo Korteniemi
tuomo-korteniemi@gmail.com
0400 560605
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

