Laskelma: Maahanmuuton osuus viimeaikaisesta työttömyyden kasvusta pieni
20.1.2026 07:15:00 EET | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote
Maahanmuuttoa on esitetty Suomen viimeaikaisen työttömyysasteen kasvun syyksi. Uusi analyysi osoittaa, että syyt löytyvät muualta. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.

Uusimmassa Eurostatin tilastossa marraskuussa 2025 Suomen kausitasoitettu työttömyysaste kohosi koko Euroopan unionin korkeimmaksi, 10,6 prosenttiin. Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä analysoi maahanmuuttajien osuutta työttömyyden nousussa Tilastokeskuksen (liitteenä oleva kuvio 1) ja KEHA-keskuksen aineistoihin (liitteenä oleva kuvio 2) perustuvilla laskelmilla.
– Vain pieni osa viimeaikaisesta työttömyyden noususta selittyy maahanmuutolla. Ulkomaalaisten osuus työttömien määrän kasvusta viimeisimmän tilastoidun vuoden aikana oli 21 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden tilastossa ulkomaalaisten osuus on vain puolet siitä, ja se on ollut koko ajan laskussa, Systä toteaa.
Suomen työttömyysasteen trendi kääntyi Tilastokeskuksen tilastossa kasvuun maaliskuussa 2023 ja on kasvanut siitä asti yhteensä noin 4 prosenttiyksikköä. Useat asiantuntijat ovat selittäneet työttömyyden kasvua maahanmuutolla. Esimerkiksi Etlan tutkijoiden mukaan sen osuus olisi jopa 44 prosenttia.
Systän mukaan ero hänen ja Etlan luvuissa johtuu eri aikaperiodeista. Etla aloittaa tarkastelun jo vuodesta 2022, vaikka työttömyys kääntyi kasvuun vasta maaliskuussa 2023. Siitä alkaen Tilastokeskuksen aineistossa työttömien määrän kasvusta 32 prosenttia selittyy ulkomaalaisilla. KEHA-keskuksen työnhakijatilastossa ulkomaalaisten osuus kasvusta on vain 16 prosenttia.
– On tietenkin selvää, ettei historiallinen tilastollinen kehitys voi selittää tilaston myöhempää muutosta. Siksi vuodesta 2022 alkava tarkastelu antaa liioitellun kuvan ulkomaalaisten osuudesta työttömyyden kasvuun, Systä arvioi.
Ulkomaalaisten työttömyys on seuraus heikosta talouskehityksestä, ei työttömyyden syy
Systän mukaan huomion kiinnittäminen ulkomaalaisiin hämää, sillä maahanmuutto ei ole työttömyyden kasvun syy. Sen sijaan syy on Suomen heikko talouskehitys. Talous ajautui taantumaan vuonna 2023, mihin asti lähes kaikki työmarkkinoille tulleet ulkomaalaiset pääsivät töihin.
– Kun talous ei vedä ja työpaikkoja katoaa, työttömyys kasvaa ensimmäisenä uusilla työmarkkinoille tulijoilla – siis ulkomaalaisilla ja nuorilla. Eihän kukaan ole keksinyt syyttää nuoria työttömyyden kasvusta, vaikka heidän työttömyytensä on kivunnut tuplasti verrattuna koko väestöön, Systä sanoo.
Systän mukaan Suomen heikkoa talouskehitystä ei voi selittää vain kansainvälisillä suhdanteilla. Muualla Euroopassa kasvu on ollut nopeampaa eikä työttömyys ole kasvanut.
– On selvää, että hallituksen leikkaukset ovat syöneet pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja näin syventäneet taantumaa. Talous voitaisiin saada käyntiin kotimaisella kysynnän kautta, jolloin niin nuoret, ulkomaalaiset kuin muutkin työttömät pääsisivät töihin. Väärään suuntaan on menty myös siinä, että hallitus on leikannut ulkomaalaisten työllistämistä edistävistä kotouttamispalveluista, Systä analysoi.
Systän analyysi löytyy kokonaisuudessaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät myös analyysin laskelmat Excel-tiedostossa. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen Väestön pääasiallinen toiminta -tilastoon, jossa on kuvattu työttömien määrää, sekä työvoimapalveluja tarjoavan KEHA-keskuksen tilastoon, jossa on kuvattu työttömien työnhakijoiden määrää. Tilastokeskus tarkastelee työttömyysastetta erillisellä työvoimatutkimuksella, joka ei kuitenkaan erittele ulkomaalaisten osuutta työttömyydestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi SystäKalevi Sorsa -säätiö
Puh:050 3638736jussi.systa@sorsafoundation.fiKuvat
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Raportti: Tuet syynä maatalouden päästöjen nousuun, maataloustuet toimivat lähinnä toimeentuloturvana3.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen maataloustukia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Sen mukaan jopa 77 prosenttia vuosittaisesta noin 1,9 miljardin euron maatalouden tukipotista on haitallista ympäristölle. Raportissa esitetään 12 suositusta maatalouspolitiikan uudistamiseen. Turvepellot tulisi rajata ennen pitkää tukien ulkopuolelle ja maatalouden päästöille pitäisi asettaa hinta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

