Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää

Jaa

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta.

Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti.

Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu.

– Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta.

Kuoppamäki ja Ojanen arvioivat Kuntaliiton pyynnöstä hallituksen marraskuussa julkaistun lakiesitysluonnosta hankintalain uudistamisesta.

Uudistus on etenemässä eduskunnan käsiteltäväksi pian. Molemmat professorit pitävät tärkeänä, että lakiuudistuksen perustuslailliset ongelmat ja todelliset vaikutukset viedään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Hankintalakiin on valmisteltu muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.

– Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

– Viimeistään eduskunnan ja uudistuksen sisällön kannalta keskeisten toimielinten kuten perustuslaki- ja sosiaali- ja terveysvaliokuntien on otettava lakiesitys tarkasteltavaksi perusteellisesti, Karhunen edellyttää.

Kuntien itsehallinto uhattuna

Professorit Kuoppamäki ja Ojanen nostavat esiin, että lakimuutos puuttuu suoraan kuntien taloudelliseen ja hallinnolliseen päätösvaltaan, eli itsehallintoon.

– Itsehallinnon rajoittamiseen lakiesitykseen kirjatulla tavalla tulisi olla erittäin hyvät perustelut, jotakin muutakin kuin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.

– Hallituksen esitysluonnoksen perustelut sille, miksi siinä esitetään juuri 10 % omistusvaatimuksen säätämistä hankintalakiin, ovat perustavanlaatuisella tavalla puutteellisia sekä perustuslain että hyvän lainvalmistelun kannalta, professori Tuomas Ojanen kirjoittaa.

Kunnan itsehallintoon kuuluu, että se voi paikalliset olosuhteet ja tarpeensa tuntien harkita, onko tehokkainta tuottaa palvelu omana työnä, ostaa se sidosyksiköltä vai kilpailuttaa se markkinoilla.

Ojanen muistuttaa, että kuntien inhouse-yhtiöiden on kilpailutettava jo tällä hetkellä kaikki hankintansa, ja ne käyttävät jo nyt markkinoita laajasti.

– Kaiken kaikkiaan hallituksen esitysluonnosta on pidettävä perustavanlaatuisella tavalla ongelmallisena perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon, samoin kuin hyvän lainvalmistelun kannalta, Ojanen kiteyttää.

”Vaikutusarviointi loistaa poissaolollaan”

Professori Petri Kuoppamäki kiteyttää lausunnossaan, että uudistuksen todellinen vaikutusarvio loistaa poissaolollaan hallituksen esitysluonnoksessa.

– Esitysluonnoksen taustalla olevat taloudelliset premissit ovat ”tukevasti ilmassa”.

Useat tahot ovat arvioineet, että muutos lisää julkisen sektorin kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Huolensa ovat esittäneet kuntien lisäksi useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

– Toisin kuin olisi ollut syytä olettaa, saatua varsin kielteistä palautetta ei ole juurikaan otettu huomioon lainvalmistelussa.

Kunnat ja hyvinvointialueet erilaisessa asemassa

Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti.

Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu.

– Kymmenen hyvinvointialuetta kattaa puolet Suomesta, kun taas kymmenen pientä kuntaa ei välttämättä kattavuudeltaan kata edes yhden hyvinvointialueen asukasmäärää, Kuntaliiton lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki toteaa.

Sääntelyä ei näin ollen voi perustella kuntien osalta markkinavaikutuksella. Kuitenkin juuri kuntien itsehallinto on perustuslaissa suojattu.

Tietoa kirjoittajista

Petri Kuoppamäki on yritysjuridiikan professori, joka tarkastelee lakiesitystä erityisesti oikeudellisesta, hankintalainsäädännön ja hyvän lainvalmistelun näkökulmasta.

Tuomas Ojanen on valtiosääntöoikeuden professori, joka keskittyy arvioimaan lakiesitystä suhteessa perustuslakiin. Molemmat lausunnot ovat luettavissa liitteinä kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki, p. 050 408 4392

Johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs, p. 041 506 3414

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nainen punaisessa mekossa.
– Viimeistään eduskunnan ja uudistuksen sisällön kannalta keskeisten toimielinten kuten perustuslaki- ja sosiaali- ja terveysvaliokuntien on otettava lakiesitys tarkasteltavaksi perusteellisesti, Karhunen edellyttää.
Kuntaliitto
Lataa

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande

Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye