Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita

4.2.2026 14:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.

Kuvassa vasemmalta katsottuna Etlan vanhempi tutkija Maria Wang, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Kuvassa vasemmalta katsottuna Etlan vanhempi tutkija Maria Wang, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.

Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on ollut jo pitkään tiedossa ja viimeaikaiset shokit (Covid19, Ukrainan sota) ovat vain pahentaneet tilannetta. Lähivuosina menoja kasvattavat edelleen paitsi puolustusinvestoinnit, myös väestön ikääntyminen. Hyvinvointivaltiossa käytettävissä olevilla resursseilla olisikin jatkossa kyettävä tuottamaan enemmän - tai vähintään sama palvelutaso - aiempaa vaikuttavammin eli julkisen toiminnan tuottavuus nousee keskeiseksi kysymykseksi.

Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen on kuitenkin vaikeaa. Palveluilla ei useinkaan ole markkinahintaa, tuotokset ovat monimuotoisia ja laatu sekä vaikuttavuus ovat keskeinen osa sitä, mitä tuotannon arvo tarkoittaa. Yksipuolisiin mittareihin nojaaminen siirtää huomion siihen, mikä on helpoimmin mitattavissa eikä siihen, mikä kuntalaisille olisi tärkeää.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on Kuntaliiton toimeksiannosta selvittänyt julkisen sektorin tuottavuusmittauksen nykytilaa erityisesti kuntataloudessa. Tänään julkaistu tutkimusraportti Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa (Kuntaliiton julkaisu) tarkastelee laaja-alaisesti kuntien tuottavuusmittausta ja sen kehittämisedellytyksiä. Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijakeskusteluihin sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden tapaustutkimuksiin.

Suomen kunnissa on jo runsaasti dataa, mutta sen käyttö tuottavuuden kehittämiseen on sattumanvaraista, toteaa Etlan tutkimusjohtaja FT Tero Kuusi.

─ Tapaustutkimukset varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluista osoittavat, että perustietopohja on pitkälti olemassa, mutta sen kytkentä tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tarkasteluun on edelleen puutteellista. Haasteena ei siis todellakaan ole tiedon määrä, vaan sen yhteen toimivuus ja vähäinen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa. Tuottavuuden mittaaminen onnistuu vain, jos kunnat pystyvät seuraamaan yhtä aikaa palvelujen määrää, laatua ja pitkän aikavälin vaikutuksia, Kuusi toteaa.

Kohti monitasoista mittausjärjestelmää

Nyt julkaistu tutkimus esittää ratkaisuksi monitasoista johtamismallia, jossa keskitetysti määriteltäisiin tietorakenteiden perusvaatimukset (ei yksityiskohtaisia mittareita) ja kunnat rakentaisivat sen jälkeen omat palvelukohtaiset mittaristonsa. Kunnissa palvelukohtaisesti rakennettavat mittaristot yhdistäisivät kustannukset, laadun, suoritteet ja vaikuttavuuden.

─ Tarkoitus ei ole löytää yhtä oikeaa tuottavuuslukua kaikille palveluille vaan muodostaa kehikko, joka auttaa kokoamaan eri lähteistä saatavan tiedon johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tarve uudelle yhtenäiselle tiedolle on akuutti samaan aikaan, kun nykyinen valtakunnallinen kunta-alan tuottavuustilastointi on keskeytetty ja valtion tuottavuustilastointi lopetettiin jo vuonna 2015 ja julkisen talouden tehostamispaineet Suomessa vain kasvavat, toteaa Etlan Kuusi.

Toimiva johtamismalli ei voi nojata pelkkään valvontaan. Onnistuminen edellyttää tulosohjauksen, organisaation oppimisen ja arvopohjaisen johtamisen yhdistämistä. Valvonta ja tulosohjaus luovat yhteisen osaamisen ja muutoksen paineen, organisaatio rakentaa käytännön tiedon ja oppimisesta syntyvän merkityksen, ja arvopohjainen johtaminen varmistaa tahtotilan ja suunnan myös epätäydellisen tiedon vallitessa.

─ On vaikeaa nähdä merkittävää edistymistä tuottavuuden tietopohjaisessa kehittämisessä ilman, että nämä kolme elementtiä toimivat, toteaa Etlan Kuusi.

Yhteenveto – tutkimuksen kolme keskeistä havaintoa:

  1. Suomessa on paljon kunnissa kerättyä dataa, mutta sen käyttö tuottavuuden kehittämisessä on satunnaista ja pirstaleista.
  2. Liian kapeat mittarit voivat ohjata toimintaa väärin – laatu ja vaikuttavuus on nostettava tuottavuuden rinnalle.
  3. Tarvitaan monitasoinen mittausjärjestelmä, jossa valtio määrittelee perusrakenteen ja kunnat rakentavat omat, palvelukohtaiset mittaristonsa.

Kangasharju, Aki – Kuusi, Tero – Valkonen, Tarmo – Wang, Maria: Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa (Kuntaliiton julkaisu)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa
Kuvassa vasemmalta katsottuna Etlan vanhempi tutkija Maria Wang, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Kuvassa vasemmalta katsottuna Etlan vanhempi tutkija Maria Wang, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.

Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote

Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye