Salibandyn kansainvälinen kilpailukalenteri uusiksi – näin Suomen Salibandyliitto näkee uuden arvokisarytmin

Tausta: The Floorball Evolution: A New Era of Competition Begins from 2029

Mikä kansainvälisessä salibandyssä muuttuu?

Uudistuksen näkyvin osa on, että aikuisten maajoukkueet pelaavat jatkossa MM-kisat neljän vuoden välein ja niiden välissä neljän vuoden välein maanosan – eli Suomen kohdalla Euroopan - mestaruudesta.

U19-naisten ja U19-miesten MM-turnaukset ovat jatkossakin ohjelmassa vuorovuosin, ja uudessa kilpailukalenterissa ne on sijoitettu helmikuuhun. Aikuisten MM-kisat ja EM-kisat pelataan marraskuussa nykyisen joulukuun sijaan, jolloin kansainvälisessä urheilukalenterissa on vähemmän tapahtumia jakamassa median ja urheiluväen huomiota.

Uudessa aikuisten maajoukkueiden kilpailujärjestelmässä on kaikkiaan seitsemän eri turnausta, huipentumanaan MM-kisat. Uutena kokonaisuutena järjestelmään tulevat maanosakohtaiset mestaruuskilpailut (European Championship, American Championship, Asian and Oseanian Championship sekä African Championship), joista Afrikkaa lukuun ottamatta parhaat selviytyvät MM-kisoihin. Järjestelmän myötä aikaisemmat karsintaturnaukset ja -ottelut jäävät historiaan.

MM-turnausten kestoa kaavaillaan pidennettäväksi 12 päivään, mikä mahdollistaa jatkossa kisojen jakamisen usean eri järjestäjämaan kesken.

Tausta: IFF:n laaja infopaketti uudistuksesta

Miksi muutos tarvittiin?

Nykyisessä kansainvälisessä kilpailukalenterissa on ollut useita haasteita. Kansainvälisissä turnauksissa on ollut liikaa merkityksettömiä otteluita, esimerkiksi paljon meillä puhututtaneet MM-karsinnat. Malli on myös sisältänyt monen maan – myös Suomen – näkökulmasta liikaa tapahtumia, mikä on nostanut maajoukkuetoiminnan kustannuksia ja aiheuttanut painetta pienentää mm. leiripäivien lukumääriä. Lisäksi nykyisten MM-kisojen kestoa olisi pitänyt pidentää, jotta kaikille joukkueille olisi voitu taata tasapuoliset olosuhteet, kuten esimerkiksi Malmön MM-kisojen yhteydessä noussut keskustelu osoitti.

– Jotain muutosta on ollut pakko tehdä, ja vaikka kaikki muutokset eivät välttämättä ole kaikista näkökulmista tuntuneet positiivisilta, tulee meidän, lajin yhtenä johtavana maana ajatella vastuullisesti kokonaisuutta ja uskoa että lajin suosion ja hyvinvoinnin kasvaminen on pitkässä juoksussa myös Suomen etu, Salibandyliiton hallituksen jäsen Mikko Alanko sanoo.

Mitkä ovat uudistuksen uhkia ja mahdollisuuksia?

MM-kisojen harveneminen nykyisestä kahdesta neljään vuoteen ja joka toisen aikuisten arvokisan korvaaminen EM-kisoilla sisältää riskejä. Yleisin kritiikki on ollut, että EM-kisat eivät tule olemaan arvoltaan MM-kisojen veroinen tapahtuma, joka ei kiinnosta niin yleisöä, mediaa kuin pelaajiakaan MM-kisojen tapaan. Toinen keskeinen huoli on liittynyt siihen, että miesten MM-kisat ovat tällä hetkellä ainut voittoa tuottava turnaus ja IFF:n ”lypsylehmä”, jota nyt ollaan uudistuksella harventamassa.

– On keskeinen kysymys Suomenkin kannalta, onnistummeko yhdessä eurooppalaisen lajiyhteisön kanssa kehittämään EM-kisoista menestyvän brändin. Monessa lajissa EM-kisat ovat arvokkaat kisat, ja salibandyssa ne tulevatkin olemaan pelillisesti maailman kovin turnaus. Myös tapahtuman brändi tulee rakentaa sen mukaiseksi ja tehdä töitä sen eteen, että EM-kisoista tulee vähintään MM-kisojen veroinen tapahtuma myös kaupallisesti.

– Toisaalta MM-kisojen kasvattaminen mahdollistaa usean järjestäjämaan ja sitä kautta kotijoukkueen kisat, mikä on auttanut muitakin lajeja kasvattamaan kisojen suosiota ja kaupallista tuottoa. On hyvä muistaa, että nykymallin MM-kisatkin ovat olleet meille tuottavat vain keskimäärin 10 vuoden välein, mikä 400 000 euron tuotolla merkitsee 40 000 euroa vuotta kohden. Tämä ei mielestäni taloudellisesti riitä perustelemaan nykytilanteen säilyttämistä. Kaupallinen riski on olemassa, mutta uusi malli antaa meille myös mahdollisuuden rakentaa entistä kaupallisemmat sekä EM- että MM-kisat.

Uusi malli sisältää uusia mahdollisuuksia, vaikka niiden hyödyntäminen työtä vaatiikin. Malli keventää myös Suomen kilpailukalenteria ja sitä kautta kustannuksia.

– Kun nykyisestä kalenterista jää pois tapahtumia, vähentää se myös liiton painetta tehdä epämukavia kustannuspäätöksiä, kuten esimerkiksi pienentää maajoukkue- tai harrastetoiminnan budjettia, Alanko lisää.

Lajin suosion kasvattamisen näkökulmasta uusi malli tuo enemmän turnauksia, joissa voidaan voittaa mestaruus – saavutus mikä tähän asti on ollut liian harvojen maiden ulottuvilla. Tämä muutos tulee varmasti olemaan merkittävä erityisesti niiden maanosien maille, jotka tähän asti eivät ole voineet realistisesti pelata mestaruudesta.

– Maanosien mestaruusturnaukset tuovat lajiin uusia merkityksellisiä tapahtumia, joissa jokaisessa pelataan pokaalista, mikä ei nykyisessä mallissa ole mahdollista. Uskon tämän olevan usealle lajimaalle yksi suurimmista potentiaaleista lajin suosion ja kaupallisen arvon kasvattamiseksi.

– Se, mikä on lajille parasta, on sitä pitkällä tähtäimellä Suomellekin.