Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta

Muistisairauteen sairastuneet jäävät usein kuntoutuksen ulkopuolelle, vaikka tutkimusnäyttöä kuntoutuksen hyödyistä on. Tuoreimpana Tampereen yliopiston tutkimus ohjaa lisäämään panostusta kuntoutukseen.

– Oikea-aikainen, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus olisi erityisen tärkeää, koska se tukee toimintakykyä ja voi jopa viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta, toteaa väitöskirjatutkimusta aiheesta tekevä Outi Mäenpää.

Tutkimuksessa haastateltiin muistisairautta sairastavia ihmisiä heidän kokemistaan kuntoutustarpeista. Tutkimuksessa mukana olleet kertoivat, että heille kohdennetun kuntoutuksen tulee olla koordinoitua ja kuntoutukseen hakeutumiseen tulee saada tukea. Moni muistisairautta sairastava ihminen koki, että he eivät olleet osanneet pyytää kuntoutusta, eikä sitä ollut heille tarjottu, vaikka tarve olisi ollut ilmeinen esimerkiksi kaatumisen jälkeen.

 – Muistisairaus heikentää usein ihmisen aloitekykyä, joten sosiaalisen tuen tarve korostuu kuntoutuksen toteutumiseksi. Tarvitaan tiedon lisäämistä kuntoutuksesta sekä selkeitä, matalankynnyksen palvelupolkuja ja erityisesti sitä, että joku ottaa kopin ja ohjaa oikea-aikaiseen kuntoutukseen, Mäenpää sanoo.

Asiantuntijat yksimielisiä: kuntoutukseen satsattava enemmän

Tutkimustulokset ovat linjassa kansainvälisten suositusten kanssa. Muistijärjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö, Alzheimer’s Disease International (ADI) painottaa tuoreessa raportissaan, että kuntoutus tulee normalisoida luonnolliseksi ja jatkuvaksi osaksi muistisairauteen sairastuneen hoidon kokonaisuutta. 

Kuntoutuksen tulee alkaa sairauden diagnosoinnista ja jatkua ihmisen tarpeiden mukaisesti sairauden kaikissa vaiheissa. Mäenpää toteaakin, että tuoreen tutkimuksen tulokset ja Alzheimer’s Disease Internationalin raportti välittävät yhtenevän viestin: muistisairauteen sairastuneiden kuntoutukseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän.

Mäenpään mukaan nyt tehty tutkimus on erityisen tärkeä, koska siinä kuullaan suoraan ihmisiä, jotka itse elävät muistisairauden kanssa. Tutkimuksen tulokset viestivät, että muistisairaat ihmiset pystyvät kuvaamaan hyvin omia kuntoutustarpeitaan ja kuntoutus on mahdollista suunnitella niin, että se vastaa heidän tarpeisiinsa ja vahvistaa heidän toimintakykyään.

– Ikääntyvässä Suomessa kuntoutus on yksi niistä keinoista, joilla on mahdollista samanaikaisesti vahvistaa muistisairaiden ihmisten toimijuutta ja tukea palvelujärjestelmän kestävyyttä, Mäenpää toteaa.

***

Tutkimus

Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä geriatrian alan lehdessä. 

Mäenpää, O., Edgren, J., Aaltonen, M. et al. Perceived rehabilitation needs of older people with dementia. BMC Geriatr 25, 863 (2025). 

Lisätietoa

ADI:n raportti: World Alzheimer report 2025. Reimaging life with dementia – the power of rehabilitation. World-Alzheimer-Report-2025 (pdf).