Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa
5.2.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.

Tiolaattisuojatut kultananoklusterit ovat hybridinanomateriaaleja, joilla on lupaavia sovelluksia nanolääketieteessä, biokuvantamisessa ja katalyysissä. Nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa on tutkittu vähän, vaikka atomitason dynamiikan ymmärtäminen onkin tärkeää klusterien välisten reaktioiden ymmärtämiseksi.
Ennätyspitkät simulaatiot kultananoklusterista
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat hyödyntäneet koneoppimiseen perustuvia simulaatioita tutkiakseen yhden tunnetuimman kultananoklusterin, Au₁₄₄(SR)₆₀:n, lämpödynamiikkaa. Hyödyntämällä hiljattain kehitettyä koneoppimismallia tutkijat pystyivät simuloimaan atomidynamiikkaa noin 0,12 mikrosekunnin ajan. Tämä on noin satatuhatta kertaa pidempi aika verrattuna perinteisiin kvanttikemian menetelmiin.
- Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää, miten ligandien suojaamat metallinanoklusterit käyttäytyvät eri lämpötiloissa, sanoo julkaisun pääkirjoittaja tutkijatohtori Maryam Sabooni Asre Hazer Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen avulla voimme tarkkailla atomitasolla, miten kyseiset klusterit muuttavat rakennetta, hajoavat ja jopa sulautuvat yhteen korkeissa lämpötiloissa, hän jatkaa.
Muutokset paljastuivat atomikerros kerrallaan
Tutkimus paljasti, että lämpötilan vaikutukset aiheuttavat rakenteellisia muutoksia atomikerros kerrallaan alkaen uloimmasta kulta-tiolaattisuojakuoresta. Tutkijat havaitsivat, että lämpötiloissa 300–550 K tapahtui polymeerimäisten ketjujen ja rengasrakenteiden spontaania muodostumista. Nämä rakenteet irtosivat dynaamisesti ja kiinnittyivät uudelleen klusterin pintaan. Jäljelle jääneet klusterikoostumukset vastasivat hyvin kokeellisissa tutkimuksissa havaittuja.
- Erityisen jännittävää on, että voimme nyt nähdä, kuinka kulta-atomit siirtyvät klusterin eri kerrosten välillä ja kuinka pinta rakentuu uudelleen lämpörasituksen alaisena, selittää tohtori Sabooni Asre Hazer. Nämä prosessit ovat suoraan yhteydessä siihen, miksi lämpökäsitellyt kultananoklusterit voivat muuttua tehokkaiksi katalyytteiksi, hän jatkaa.
Kultananoklusterit yhdistyivät simulaatiossa
Tutkijat onnistuivat myös simuloimaan kahden Au₁₄₄(SR)₆₀-klusterin täydellisen yhdistymisen 550 K:n lämpötilassa. Yhdistyminen tuotti suuremman klusterin (Au₂₃₉(SR)₆₉), joka oli silmiinpistävän samanlainen kuin aiemmin kokeellisesti syntetisoitu kultananoklusteri.
- Yhdistyneen klusterin metallisen sisäosan atomirakenne vastasi jo julkaistua kokeellisesti määritettyä rakennetta. Tämä osoittaa käyttämämme koneoppimismallin tarkkuutta, iloitsee Dr. Sabooni Asre Hazer.
Uusia mahdollisuuksia nanomateriaalien tutkimukselle
Menetelmä mahdollistaa yksityiskohtaiset atomintasoiset tutkimukset prosesseista, joita ei aiemmin ole voitu tutkia laskennallisesti. Näitä ovat klusterien väliset vuorovaikutukset, katalyyttiset aktivointimekanismit, terminen stabiilisuus ja hiukkasten väliset reaktiot.
- Tuloksemme antavat perustavanlaatuisia tietoja siitä, miten ligandien suojaamat nanoklusterit käyttäytyvät siirtyessään kohti suurempia nanohiukkasia, selittää tutkimusta ohjannut professori Hannu Häkkinen. Tieto on keskeistä nanomateriaalien järkevälle suunnittelulle, jotta niitä voidaan räätälöidä katalyysiin ja muihin sovelluksiin, hän jatkaa.
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Julkaisu valittiin Nature Communications -lehden epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian “editors’ highlight” -osioon.
Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant –hanke DYNANOINT. Simulaatiot tehtiin Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokoneilla Puhti ja Mahti.
Artikkelin tiedot:
- Sabooni Asre Hazer, M., Malola, S. & Häkkinen, H. Thermal dynamics and coalescence of Au144(SR)60 clusters from a machine-learned potential. Nature Communications 17, 971 (2026)
- DOI numero: https://doi.org/10.1038/s41467-025-67700-w
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Dr. Maryam Sabooni Asre Hazer, maryam.a.sabooni@jyu.fi
Professort Hannu Häkkinen, hannu.j.hakkinen@jyu.fi+358400247973
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?16.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme