Biohartsit tuulivoimaloihin, liimoihin ja veneisiin haastavat fossiilimateriaalit suorituskyvyssä ja kierrätettävyydessä – runsaasti saatavilla metsäteollisuudessa
9.2.2026 06:21:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uusia biomassapohjaisia hartsimateriaaleja, joilla voidaan korvata nykyiset öljypohjaiset materiaalit komposiittituotteiden valmistuksessa. Biopohjaiset hartsit ovat vähintään yhtä lujia kuin nykyiset materiaalit. Raaka‑aineita saadaan metsä- ja maatalouden sivuvirroista.
Polyesterihartseja hyödynnetään erilaisissa lasikuitukomposiittirakenteissa, kuten veneissä ja asuntovaunuissa. Epoksihartseja hyödynnetään puolestaan laajasti liimoina ja korkean suorituskyvyn komposiiteissa esimerkiksi urheiluvälineissä; mailoissa ja sauvoissa.
Uusi tutkimus osoittaa, että biomassapohjaisista alustakemikaaleista valmistetut kertamuoveina hyödynnettävät epoksi- ja polyesterihartsit ovat tekniseltä suorituskyvyltään yhtä hyviä tai parempia kuin nyt käytössä olevat materiaalit.
”Esimerkiksi kehittämämme biomassapohjainen polyesterihartsi antaa jopa 76 prosenttia suuremman vetolujuuden kuin kaupallinen, fossiilisista raaka-aineista valmistettu polyesterihartsi”, toteaa väitöskirjatutkija Mikko Salonen.
”Biopohjaisesta raaka-aineesta tuotetuilla hartsimateriaaleilla ei tule olemaan merkittävää hintaeroa fossiilisiin hartseihin”, arvioi Oulun yliopiston yliopistotutkija dosentti Juha Heiskanen. ”Kun biopohjaisesta massasta on tuotettu biokemikaalia, sitä voidaan käsitellä raaka-aineena jo olemassa olevilla kemianteollisuuden tuotantolinjoilla.”
Lisäksi uudet materiaalit voivat tarjota ratkaisun komposiittirakenteiden, kuten tuulivoimaloiden siipien kierrättämiseen, mikä on nykyään vaikeaa. Uusia materiaaleja pystytään nimittäin kierrättämään kemiallisesti uudelleenhyödynnettäviksi lähtöaineiksi, toisin kuin nykyisiä materiaaleja.
Maailman öljyvarannoista alle kaksi prosenttia sijaitsee EU:n alueella, joten biotalous ja biomateriaalien käytön lisääminen nähdään myös keskeisinä keinoina vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisten raaka-aineiden tuonnista.
Biohartsit tehdään metsä- ja maatalouden runsaista sivuvirroista
Uudet materiaalit ja tutkimus liittyvät bio- ja kiertotalouteen. Biohartsien valmistuksessa tarvittavia alustakemikaaleja, kuten hydroksimetyylifurfuraalia ja furfuraalia valmistetaan selluloosasta ja hemiselluloosasta, joiden raaka-aineeksi puolestaan soveltuvat erilaiset metsä- ja maatalouden sivuvirrat, kuten sahanpuru ja olki. Jätteeksi jäävä biomassa muutetaan korkean jalostusasteen materiaaleiksi.
Tutkijoiden toiveena on, että biotalouden alan monipuoliseen kehittämiseen herättäisiin Suomessa, jossa on runsaasti erilaisia lignoselluloosapohjaisia raaka-aineita, ennen kuin muut toimijat karkaavat edelle. Maatalouden sivuvirtoja hyödynnetään jo voimakkaasti esimeriksi Keski-Euroopassa. ”Suomessa metsäteollisuudessa on perinteisesti keskitytty selluloosan valmistustekniikoihin. Uusilla menetelmillä hyödynnetään jo ligniiniä, mikä kuitenkin riippuu puulajista”, Heiskanen kuvaa. Kemianteollisuudessa biojalostuksen keinoin monenlaisista kasveista tuotettuja alustakemikaaleja voidaan hyödyntää laajasti. Yhdistämällä kemianteollisuuden menetelmiä yhä vahvemmin metsäteollisuuteen, voi syntyä arvokkaita biotalouspolkuja.
”Bioraaka-aineiden jalostaminen uusiksi korkean suorituskyvyn materiaaleiksi ja tuotteiksi tarjoaa mahdollisuuden laajentaa biotalouden alaa merkittävästi”, jatkaa biohartsitutkimusten vastuullisena johtajana toimiva Heiskanen, jonka tiimissä seitsemän tutkijaa kehittää biomassapohjaisia materiaaleja. Patentteja on jo kolme, ja pilottimittakaavaan siirtymiseen etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita.
Uudet epoksihartsitutkimuksen Circular composite materials: Biomass-based furan epoxies with high-performance and closed-loop recyclability tulokset on julkaistu helmikuussa 2026. Oulun yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Italiasta ja Ruotsista. Tutkimus tehtiin Business Finlandin rahoittamassa FurBio-veturiyritysprojektissa, joka päättyi vuonna 2025.
Polyesterihartseihin liittyvä kehitystyö on parhaillaan käynnissä Interreg Aurora -ohjelman rahoittamassa SUSBICO-hankkeessa. Uusia materiaaleja testataan ja hyödynnetään komposiiteissa tiiviissä yhteistyössä Luulajan Teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa. Ensimmäiset tulokset julkaistiin marraskuussa 2025: Unsaturated Polyester Resins from Biobased Furfural-Derived Sulfur-Bridged Difuran Monomer.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija, dosentti Juha Heiskanen, 029 4481 591, juha.heiskanen@oulu.fi, kestävän kemian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Luonnon monimuotoisuus liiketoiminnan arvoksi: Oulun yliopistossa rakennetaan mallia luontopositiiviselle taloudelle. Luontopaneelit julkaisevat 9.2. raporttinsa – tutkijat haastateltavissa5.2.2026 12:25:00 EET | Tiedote
Luonnon köyhtyminen aiheuttaa riskejä myös yrityksille. Tutkijat ja alueen yritykset tarkastelevat yhdessä, miten pelkästä haittojen vähentämisestä siirrytään kohti luonnolle ja yhteiskunnalle aidosti myönteisiä vaikutuksia.
Kulttuuri avaa kestäviä matkailupolkuja pohjoisessa – rajat ylittävä yhteistyö ratkaisevaa5.2.2026 11:57:00 EET | Tiedote
Kulttuurimatkailu voi vahvistaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueellista elinvoimaa, mutta sen kestävä kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä, rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden välillä.
Varhainen altistuminen antibiooteille yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin ja autoimmuunisairauksien riskiin lapsilla4.2.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Synnytyksen yhteydessä äidille annettu antibioottihoito on yhteydessä muutoksiin lapsen suolistomikrobistossa sekä lapsuusiän kohonneeseen autoimmuunisairauksien riskiin. Tulos käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Sofia Ainosen väitöskirjasta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 6. helmikuuta.
Oulun yliopiston uudesta kampuksesta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu3.2.2026 16:20:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS järjestävät Kontinkankaan uudesta yliopistokampuksesta yleisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailulla juhlistetaan suomalaisten arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotista historiaa ja Oulun vuotta Euroopan kulttuuripääkaupunkina.
Ekseema on iäkkäille muutakin kuin iho-oire – vaikutukset ulottuvat mielialaan3.2.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Ekseemat ovat ryhmä ihon tulehduksellisia ja kroonisia sairauksia, ja ne ovat iäkkäiden yleisin ihosairaus. Jopa joka toinen yli 60-vuotias kärsii jostakin ekseeman muodosta. Oulun yliopistossa tehty laaja väestöpohjainen tutkimus osoittaa, että sairaudella voi olla merkittävä kielteinen vaikutus ikääntyneiden elämänlaatuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme