Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla
5.2.2026 10:19:55 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.

Me kaikki tiedämme, että liikunta on terveyden kannalta hyödyllistä, mutta terveysvaikutusten taustalla olevat solu- ja molekyylitason mekanismit tunnetaan vielä melko huonosti.
“Tutkimusryhmäni keskittyy selvittämään miten ylipaino, ikääntyminen sekä eri syövät vaikuttavat verisuonistoon, sydämeen ja lihaksiin sekä kuinka liikunnalla voidaan estää haitallisia muutoksia”, Kivelä kertoo.
Ymmärrys liikunnan terveysvaikutusten molekyylimekanismeista mahdollistaa uusien, entistä tehokkaampien keinojen kehittämisen sydän- ja verisuonitautien sekä aineenvaihduntasairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.
“Tavoitteena on, että tutkimustuloksemme johtavat hoitostrategioihin, jotka pitävät sydämen, lihakset ja verisuonet terveinä, ehkäisevät ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja parantavat elämänlaatua ikääntyessämme.”
Liikuntaa mallinnetaan kuormittamalla soluja laboratoriossa
Kivelän ryhmässä tutkitaan fysiologisia ilmiöitä solu- ja molekyylitasolta kudoksiin ja aina koko kehon toimintaan asti.
“Kehitämme aktiivisesti uusia tutkimusmalleja. Esimerkiksi teemme tutkimuksia, joissa mallinnamme liikuntaa soluilla kuormittamalla niitä mekaanisesti laboratoriossa. Voimme venyttää tai sähköisesti aktivoida soluja laboratoriossa ja saada aikaan liikunnan kaltaisia vaikutuksia esimerkiksi geenien ilmenemisessä”, Kivelä sanoo.
Tutkimusryhmä on monitieteinen. Mukana on liikuntafysiologeja, solu- ja molekyylibiologeja sekä bioinformatiikan osaajia. Ryhmä tekee myös tiiviisti yhteistyötä useiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa.
Tutkimustyössä Kivelää kiehtoo uusien tutkimusten ideointi, uuden tiedon löytäminen ja uuden oppiminen. Monitieteellinen työyhteisö ja yhdessä tekemisen ilmapiiri tukevat työssä onnistumista.
“Akateemisen perustutkimuksen vapautta tulee vaalia, sillä se mahdollistaa aidosti uusien ideoiden synnyn ja tärkeät havainnot”, Kivelä korostaa.
“Olen valtavan kiinnostunut ymmärtämään, miten elimistömme toimii. On innostavaa olla mukana tuottamassa uutta tietoa sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, jotta voisimme elää terveempinä pitempään.”
Liikunnan ja terveyden tutkimuksen lisäksi huippu-urheilu on aina ollut lähellä Kivelän sydäntä. Hän on ollut huippu-urheilun instituutti KIHU:n hallituksessa vuodesta 2025 alkaen.
“Oma urheilu- ja valmentajaura on kestävyysurheilun saralta, mutta urheilutoimittajaisän mukana tuli seurattua lajeja laidasta laitaan.”
Riikka Kivelä väitteli liikuntafysiologian tohtoriksi 2008, jonka jälkeen hän toimi postdoc-tutkijana tieteen akateemikko, professori Kari Alitalon tutkimusryhmässä sekä akatemiatutkijana ja tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan Kivelä palasi apulaisprofessoriksi vuonna 2021. Hän on ollut myös vierailevana tutkijana Uppsalan yliopistossa. Kivelän tutkimusryhmä on myös osa sydän- ja verisuonisairauksien tutkimukseen keskittynyttä Wihurin tutkimuslaitosta, joka toimii Biomedicumissa Helsingissä.
Lisätietoja:
Professori Riikka Kivelä
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
riikka.m.kivela@jyu.fi, +358405968961
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme