Kaupan pelottelu ruoan hinnan nousulla on perusteetonta – lakiuudistus on välttämätön suomalaisen ruokajärjestelmän turvaamiseksi

“Kaupan väitteet ovat retoriikkaa – eivät faktaa. Uudistus ei nosta ruoan hintaa, eikä se uhkaa private label -tuotteita. Lakiuudistuksessa kyse on siitä, että vahvempi osapuoli ei voi jatkossa käyttää asemaansa väärin, ja heikompi saa tarvitsemansa suojan”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Käänteinen todistustaakka vahvistaa luottamusta ja läpinäkyvyyttä

Lakiesityksen keskeinen osa on käänteinen todistustaakka tilanteissa, joissa ostajan toiminnan voidaan epäillä olleen lainvastaista.

“Moni tuottaja on aiemmin jättänyt epäkohdat kertomatta kostotoimien pelossa. Tämä uudistus muuttaa tilanteen. Se madaltaa elintarviketeollisuuden ja viljelijän kynnystä tuoda epäasiallinen kohtelu esiin ja nostaa kaupan kynnystä käyttää painostusta”, Hemmilä korostaa.

MTK pitää välttämättömänä, että elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaa ei kavenneta.

“Jos valtuutettu ei voi puuttua epäkohtiin, etenkin yksittäisiin tapauksiin, laki menettää tehoaan. Tavoitteena ei ole lisätä byrokratiaa, vaan varmistaa, että sääntöjä noudatetaan”, Hemmilä sanoo.

Hemmilän mukaan kauppa on selvästi käynnistänyt kampanjan, jolla se kuluttajien lisäksi pyrkii pelottelemaan lakimuutoksesta päättävää eduskuntaa. Hän muistuttaa, että kauppa päättää jatkossakin sekä valikoimistaan että hinnoista.

”Pelotteluun ei saa taipua. Kilpailuviranomaisen olisi myös syytä tutkia, sisältävätkö määräävässä asemassa olevan kaupan hintapuheet kilpailulain vastaista hintasignalointia”, Hemmilä pohtii.

Tiedon vapautuminen hyödyttää koko ketjua – myös kuluttajia

Kaupan hallussa olevan myynti- ja menekkidatan epätasainen jakautuminen on yksi suurimpia ruokaketjun rakenteellisia ongelmia.

“Tieto on valtaa. Kun tieto jakautuu tasaisemmin, koko ketju pystyy tekemään parempia päätöksiä: investoimaan, innovoimaan ja ennakoimaan. Lopulta kuluttaja hyötyy läpinäkyvyydestä ja vakaammasta markkinasta”, Hemmilä toteaa.

MTK korostaa, että uudistus ei aseta ketjun osapuolia vastakkain.

“Suomalainen ruokaketju toimii vain, jos sen kaikki osat voivat luottaa toisiinsa. Reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät sopimukset ovat koko järjestelmän etu”, Hemmilä painottaa.

Lakiesitys pohjautuu parlamentaarisen arviointiryhmän (MAKA) loppuraporttiin ja hallitusohjelmaan. Samalla EU:ssa valmistellaan UTP-direktiivin uudistusta, joka määrittää tulevia askelia ruokamarkkinoiden sääntelyssä.

“MTK jatkaa määrätietoista vaikuttamistyötä sekä kotimaassa että EU-tasolla. Markkinat on korjattava niin, että suomalainen ruoka voi menestyä reilun kilpailun kautta”, Hemmilä summaa.

Lisätietoja:

Tero Hemmilä, MTK:n puheenjohtaja, 0400 522 012
Johan Åberg, MTK:n maatalousjohtaja, 040 940 2734