Tela-blogi: Ansiosidonnaisen eläkekarttumasta luopuminen ei ole edelleenkään oikotie kenenkään onneen

Työeläkettä karttuu työnteon lisäksi myös muun muassa ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutusetuuksista. Työeläkettä karttuu myös joiltakin muilta palkattomilta jaksoilta, kuten vanhempainvapaalta. Tätä on perusteltu sillä, että siten eläketurva kohtelisi eripituisia ja erilaisia työuria oikeudenmukaisesti, ja esimerkiksi työ- ja perhe-elämä ovat helpommin yhteensovitettavissa. Harva kuitenkin tietää, kuinka nämä eläkekarttumat rahoitetaan.

Raha kiertää Työllisyysrahaston kautta

Se mistä etuudesta on ollut kyse, vaikuttaa siihen, miten siitä syntynyt eläkekarttuma rahoitetaan. Ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen rahoituksesta vastaa Työllisyysrahasto. Se maksaa vuosittain työeläkevakuuttajille erän, joka on tarkoitettu samana vuonna ansiosidonnaisilta työttömyyspäivärahoilta karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen. Maksuun nämä eläkkeet tulevat vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Työllisyysrahaston rahoittamiin etuuksiin kuuluvat myös vuoden 2025 lopussa lakkautettu aikuiskoulutustuki sekä vuoden 2024 elokuun alussa lakkautettu vuorotteluvapaa.

Työllisyysrahaston työeläkejärjestelmään vuosittain maksaman maksun määrä riippuu siitä, kuinka paljon kyseisenä vuonna on karttunut eläkkeitä ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutuspäivistä sekä vuorotteluvapaapäivistä. Ansiosidonnaisilta työttömyysajoilta karttuva eläke muodostaa merkittävän osan maksusta. Jatkossa se on ainut Työllisyysrahaston rahoittama työeläke. Vuonna 2024 Työllisyysrahaston työeläkejärjestelmään maksama niin kutsuttu TR-osuus oli 716 miljoonaa euroa, joista suurin osa eli 640 miljoonaa (noin 90 %) oli korvaus ansiosidonnaisilta työttömyysajoilta karttuneesta eläkkeestä. TR-osuus seuraakin läheisesti työttömyysasteen kehitystä ja sen määrä on vaihdellut viime vuosina vajaasta 600 miljoonasta reiluun 900 miljoonaan. Varat erän maksamiseen työeläkevakuuttajille Työllisyysrahasto saa keräämällä lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua työntekijöiltä ja työnantajilta.

Entä jos karttumisesta luovuttaisiin?

Jos työeläkettä ei enää karttuisi TR-osuudella rahoitettavista ansiosidonnaisista etuuksista, ei Työllisyysrahasto myöskään maksaisi niistä työeläkejärjestelmälle. Ansiosidonnaisista etuuksista karttunut eläkemeno ei kuitenkaan pienenisi lyhyellä aikavälillä, sillä maksuun tulisi jatkossakin jo aiemmin karttuneita eläke-etuuksia. Vasta 2060-luvulla voidaan arvioida vuotuisen TR-osuudella rahoitettavan eläkemenon vähentyneen suunnilleen yhtä paljon, eli noin 600–700 miljoonaa euroa, kuin mitä Työllisyysrahaston työeläkejärjestelmälle maksama osuus on viime vuosina ollut.

Lyhyellä aikavälillä TR-osuuden poisto voisi myös aiheuttaa työeläkevakuutusmaksun nostopainetta, koska jo karttumisvuonna työeläkejärjestelmään maksettavaa TR-osuutta ei rahastoida vanhuuseläkerahastoihin. Sen sijaan se sisällytetään tasausvastuuseen, josta sitä käytetään eläkevakuuttajien yhteisellä vastuulla olevien eläkkeiden maksuun, joihin myös ansiosidonnaisista etuuksista karttuneet eläkeosat sisältyvät.  TR-osuus vaikuttaa siten alentavasti työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävään eläkemaksuun.

Pidemmällä aikavälillä vuosikymmenten kuluessa karttuman poiston aiheuttama rahoitushaaste häviäisi, koska TR-osuudella rahoitettavista ansiosidonnaisista etuuksista ei enää karttuisi eläkettä eikä sen kustantamiseksi tarvittaisi myöskään maksutuloa. Eläkkeen karttumisen päättyminen pienentäisi eläkkeensaajille maksettavaa eläkemenoa pitkällä aikavälillä.

On myös huomattava, että jos ansiosidonnaisista etuuksista ei enää karttuisi työeläkettä, jäisi palkansaajan eläke ansiosidonnaiselta jaksolta kertyneen karttuman verran pienemmäksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että erityisesti pidemmällä aikavälillä työeläketurvan taso heikentyisi ja työeläkkeen riittävyys vaarantuisi erityisesti henkilöillä, joilla on ollut useampia ansiosidonnaisia työttömyysjaksoja. Työeläketurvan heikentyessä pienituloisille maksettavien kansan- ja takuueläkkeiden määrät kasvaisivat, mikä puolestaan lisäisi julkisen talouden menoja. Karttuman poisto voisi kuitenkin vaikuttaa alentavasti palkansaajien työntekijöiden ja työnantajien maksamaan työttömyysvakuutusmaksuun, koska sitä ei enää tarvittaisi TR-osuuden rahoittamiseen.

Ansiosidonnaisista etuuksista karttuvasta eläketurvasta luopuminen ei ole kummankaan osapuolen, eläkkeensaajan tai julkisen talouden, näkökulmasta ongelmaton ratkaisu julkisen talouden menojen pienentämiseksi.

Kolme faktaa ansiosidonnaiselta karttuvista eläkkeistä:

• Laskettaessa ansiosidonnaisilta työttömyysajoilta karttuvaa eläkettä otetaan huomioon 75 prosenttia päivärahan pohjana olevista ansioista eli työttömyysajalta karttuu eläkettä karkeasti ottaen noin neljännes vähemmän kuin varsinaisesta palkkatyöstä.
• Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan enimmillään noin 23 kuukauden ajan.
• Palkansaajien aikuiskoulutustuki lakkautettiin vuoden 2025 lopussa ja vuorotteluvapaa puolestaan 1.8.2024.