Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista
17.2.2026 10:14:32 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.

Tutkijat tarkastelivat luottamusta sosio-psykologisesta näkökulmasta. Heitä kiinnosti se, miten, psykologiset perustarpeet – yhteenkuuluvuus, autonomia ja kompetenssi – muovaavat luottamusta teknologiaa kohtaan. Tutkimus selvitti asenteita ja psykologisia taustatekijöitä.
Tutkimus perustuu vuoden 2024 aineistoon, joka kerättiin yli 11 000 vastaajalta 12 maasta kuudelta mantereelta. Kyse on yhdestä kattavimmista tutkimusjulkaisuista siitä, miten luottamus tekoälyyn ja tekoälyä hyödyntäviin yrityksiin kehittyy.
Tulokset osoittavat, että myönteiset asenteet tekoälyä kohtaan ja ihmisen saama tunne yhteydestä teknologiaan ennustavat johdonmukaisesti luottamusta. Tulos oli sama käyttäjän kotipaikasta riippumatta.
Tekoälyjärjestelmät muovaavat yhä useammin työskentelyä, viestintää ja tiedonhankintaa. Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Anica Cvetković yhdistää muutokseen havainnon, jonka mukaan luottamus ei pohjaa pelkästään teknologian tehokkaaseen toimintaan.
– Tuloksemme osoittavat luottamuksen kytkeytyvän vahvasti siihen, kokevatko ihmiset saavansa sosiaalista ja psykologista tukea käyttäessään tekoälyä. Ilmiö toistuu erilaisissa kulttuurisissa ja teknologisissa ympäristöissä, Cvetković sanoo.
Sitä vastoin autonomia, teknologinen osaaminen ja ihmisen itsevarmuus tekoälyn käyttäjänä vaikuttivat luottamukseen vain tietyissä kansallisissa konteksteissa.
Tulokset julkaistiin hiljattain Behaviour & Information Technology -lehdessä.
Ihmiskeskeisyyttä AI:n kehitykseen ja hallintaan
Tutkimuksessa tarkasteltiin luottamusta paitsi yleisesti tekoälyteknologioihin myös suuriin teknologiayrityksiin. Näihin kuuluivat sosiaalisen median alustat, jotka hyödyntävät vahvasti tekoälyä toiminnassaan.
Tutkimukseen osallistui vastaajia alueilta, joilla teknologinen infrastruktuuri ja kulttuuriset normit vaihtelevat huomattavasti. Näin tutkijat pystyvät näyttämään globaalin eriarvoisuuden teknologiakehityksessä. Tulokset viittaavat siihen, että ihmisten arjen teknologiset kokemukset – ja erityisesti se, koetaanko ne osallistaviksi ja voimaannuttaviksi – vaikuttavat ratkaisevasti luottamukseen eri puolilla maailmaa.
– Luottamus tekoälyyn ja erityisesti sen kehittäjäyrityksiin on kasvattaa koko ajan merkitystään, sanoo yksi tutkimuksen johtajista, professori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta.
– Tekoäly vaikuttaa jo siihen, miten työskentelemme, viestimme ja käytämme keskeisiä palveluja. Myös viimeaikaiset muutokset maailmanpolitiikassa ovat korostaneet Euroopan tarvetta kehittää omia vahvoja ja luotettavia vaihtoehtojaan. Luotettava ja läpinäkyvä kehitys on siksi paitsi teknologinen, myös strateginen yhteiskunnallinen prioriteetti, professori Oksanen lisää.
Tutkijat korostavat ihmislähtöisten ja kulttuurisesti sensitiivisten lähestymistapojen tärkeyttä tekoälyn suunnittelussa ja hallinnassa. Pelkkä teknisen suorituskyvyn tai käyttäjien taitojen parantaminen ei riitä, jos ihmiset kokevat olevansa erillään, poissuljettuja tai voimattomia suhteessa tekoälyjärjestelmiin.
– Jos tekoäly halutaan hyväksyä osaksi arkea ja julkisia instituutioita, luottamus ei voi rakentua vain tehokkuuden varaan. Ymmärrys siitä, miten ihmiset suhtautuvat tekoälyyn – ja niihin yrityksiin, jotka sitä kehittävät – on keskeistä tekoälyvetoisten yhteiskuntien legitimiteetille, Oksanen toteaa.
***
Tutkimusartikkeli
Cvetkovic, A., Savolainen, I., Celuch, M., Heiskari, M., Soares Ruokosuo, E., Arriaga, P., Koike, M., & Oksanen, A. (2026). User Trust in AI and Major Tech Companies in Twelve Countries. Behaviour & Information Technology. 1-17.
Tutkimusrahoitus
Tutkimusta rahoittivat Tampereen yliopisto (Atte Oksasen sisäinen projektirahoitus) sekä Suomen Kulttuurirahaston Self and Technology 2024 -hanke (PI Atte Oksanen). Anica Cvetkovicin ja Magdalena Celuchin tutkimustyötä tukivat Jenny ja Antti Wihurin säätiön henkilökohtaiset apurahat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Anica Cvetkovic
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
anica.cvetkovic@tuni.fi
050 478 0381
Atte Oksanen
Sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme