Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä
10.2.2026 14:12:43 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.

Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttama FinnCycle-hanke vertaili kolmen vuoden ajan suomalaisten kaupunkien pyöräilyolosuhteita ja päätöksentekoa eurooppalaisiin verrokkeihin Alankomaissa ja Tanskassa. Tulokset osoittavat, että suurin ero ei ole katuinfrassa vaan poliittisessa kulttuurissa ja päätöksiin sitoutumisessa.
– Suomessa liikennepolitiikkaa vaivaa krooninen lyhytjänteisyys. Strategiat vaihtuvat neljän vuoden sykleissä vaalikausien mukaan, eikä niitä ehditä edes toteuttaa. Samaan aikaan verrokkikaupungeissa, kuten Utrechtissa, strategiat kestävät yli vaalikausien. Ne ovat jopa 20 vuoden päähän ulottuvia sitovia päätöksiä, joita myös noudatetaan, sanoo hankkeen projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.
FinnCycle-tutkimusta rahoittivat ja ohjasivat suomalaisista kaupungeista Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.
Autoilu jyrää yhä muut tavoitteet
Raportin mukaan juhlapuheissa korostetaan kestävyyttä, mutta käytännön suunnittelupöydällä ja budjeteissa autoliikenteen tarpeet jyräävät.
– Autoliikenteen priorisoinnilla on Suomessa pitkä historia, ja se näkyy organisaatioiden toimintatavoissa edelleen. Kun katutilasta tai rahasta tulee tiukkaa, autoliikenteen sujuvuus asetetaan usein muiden tavoitteiden edelle. Eurooppalaisissa verrokkikaupungeissa hierarkia on käännetty toisinpäin: kestävä liikkuminen on strateginen työkalu, joka ohjaa kaupungin kasvua, Vaarala toteaa.
Tutkimus nostaa esiin myös valtion roolin. Valtionrahoituksen epävarmuus ja ennakoimattomuus vaikeuttavat kaupunkien pitkäjänteistä kehittämistä.
Pysyvyyttä ja sitoutumista pyöräilyn kehittämiseen
FinnCycle-hanke on julkaissut 13 toimenpidesuositusta, joilla suomalaiset kaupungit voivat korjata kurssinsa. Keskeistä on tehdä pyöräilystä strateginen väline kaupungin ilmasto-, terveys- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteiden saavuttamiseen.
– Jos haluamme aitoa muutosta, meidän on uskallettava tehdä päätöksiä, jotka sitovat yli seuraavien vaalien. Tarvitsemme investointiohjelmia, jotka eivät heilahtele poliittisten suhdanteiden mukaan, Vaarala summaa.
Suositukset päättäjille:
- Pysyvyys: Pyöräliikenteen strategioiden ja rahoituksen tulee ylittää valtuustokaudet.
- Liikenteen rauhoittaminen: Kaupunkikeskustoja ei tule suunnitella enää autojen ehdoilla, vaan ihmisen mittakaavassa.
- Rahoitus: Valtion ja kuntien on sitouduttava pitkäjänteisiin investointiohjelmiin tempoilun sijaan.
- Maankäyttö: Uusia alueita ei tulisi kaavoittaa, ellei niiden kestävä saavutettavuus ole varmistettu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri Vaarala
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
044 703 2108
harri.vaarala@tuni.fi
Kuvat

Liitteet
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme