Ruoka-alan järjestöjen avoin kirje päättäjille, 18.2.2026: Reilut pelisäännöt turvaavat suomalaisen ruoan ja työpaikat

Suomalainen ruoka-ala on koko yhteiskunnan kannalta kriittinen toimiala. Se työllistää noin 320 000 ihmistä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä, ja tuottaa kansantaloudelle yli 19 miljardin euron arvonlisän – lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Lisäksi ruoka-ala tuo julkiseen talouteen vajaat 11 miljardia euroa vuodessa veroina ja veroluonteisina maksuina ja investoi jokaiseen Suomen maakuntaan. Alalla yrittävät ja työtään tekevät vastaavat suomalaisten ruokaturvasta vuoden jokaisena päivänä.

Pian eduskunnan käsittelyyn tulevan elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa reilua ja vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa. Lakiuudistusta on kritisoitu kaupan taholta.

Kaupan mukaan laki kaventaisi kuluttajien valinnanvapautta. Laki ei kutenkaan estä kuluttajaa valitsemasta ostoskoriinsa brändituotteita tai kaupan omia merkkejä, vaan se luo markkinoille yhdenvertaiset ja reilut pelisäännöt kaikille toimijoille. Tämä varmistaa kuluttajalle jatkossakin laajan valikoiman laadukkaita elintarvikkeita. Reilu ja vastuullinen markkinakäyttäytyminen ei johda kuluttajahintojen nousuun.

On myös kuluttajan etu, että Suomessa säilyvät laajat ja monipuoliset valikoimat sekä kotimainen, kannattava ruokaketju, joka kykenee vastaamaan kysyntään. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään ennaltaehkäisemään markkinahäiriöitä ja vastaamaan tilanteeseen, jossa kauppa toimii samanaikaisesti sekä tavarantoimittajien tuotteiden ostajana että niiden kilpailijana omien merkkien kautta.

Suomen ruokakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt. Tästä syystä kaikki tavarantoimittajat ovat lähtökohtaisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa kuin ostajat, riippumatta yrityksen koosta tai kotimaasta. On välttämätöntä, että lainsäädäntö antaa suojaa epäreiluja käytäntöjä vastaan ja estää sen, että sääntelyn puutteet johtaisivat kotimaisen tuotannon heikentymiseen tai tuonnin kasvuun.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kaupan omien merkkien osuus on erityisen korkea vähän jalostetuissa tuotteissa, kuten kanamunissa sekä maito- ja lihatuotteissa, jotka ovat lähellä alkutuotantoa. Näissä tuoteryhmissä osuus on ollut viime vuosina kasvussa. PL-tuotteet ovat monille elintarvikeyrityksille tärkeitä, mutta niiden valmistukseen tarvitaan kuitenkin tasapuoliset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun toistuvasti esiin tuoman näkemyksen mukaisesti kilpailuilla markkinoilla mahdolliset lisäkustannukset eivät siirry automaattisesti kuluttajahintoihin. Emme näe perusteita väitteille hintatason yleisestä noususta lain uudistuksen seurauksena. Ruoan hinnat ovat viime vuosina nousseet tuotantokustannusten nousun vuoksi, mutta Suomessa kehitys on ollut maltillisempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Elintarvikemarkkinalain uudistus on askel kohti terveempiä ja kestävämpiä markkinoita. Se tukee kotimaista ruoantuotantoa, turvaa työpaikkoja ja vahvistaa koko Suomen taloutta. Tämä on koko ruokaketjun etu - myös kaupan ja kuluttajan.

Tero Hemmilä, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Mats Nylund, puheenjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC

Veli-Matti Kuntonen, puheenjohtaja, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Markku Salomaa, toiminnanjohtaja, Meijerialan ammattilaiset MVL

Mikko Käkelä, toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliitto ETL

Niko Simola, puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro

Mikko Salo, toiminnanjohtaja, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu