Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin
24.2.2026 10:28:24 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.

Suomessa otetaan isoja askelia kohti digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta, tiedolla johtamista ja tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa myös julkisissa palveluissa.
Tampereen yliopiston tutkimushanke Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin herättelee julkista keskustelua digitalisaatiopolitiikasta ja teknologiauskosta.
Tutkimushanke selvitti, miten automatisoidut digitaaliset palvelut vaikuttavat kansalaisten toimijuuteen ja miten tällainen algoritminen vallankäyttö muuttaa demokratian toimintaedellytyksiä.
Tutkimushankkeessa työskenteli ammattitutkijoiden rinnalla kolme kokemusasiantuntijaa. Kansalaistieteen keinoin tutkijat keräsivät maahanmuuttajilta ja mielenterveyskuntoutujilta tietoa heidän kokemuksistaan digitaalisten julkisten palveluiden käyttäjinä.
Lisäksi tutkijat haastattelivat digijärjestelmiä julkiselle sektorille toimittavien yritysten asiantuntijoita ja johtajia, digijärjestelmiä tilaavia virkamiehiä sekä digivaikuttajia ja poliitikkoja.
Digituen puute vaikeuttaa heikossa asemassa olevien tilannetta
Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että harjoitetun teknologiapolitiikan seurauksena hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi.
Tutkijat kertovat, että algoritmisen ohjauksen varassa toimiva valtiokone näyttää tuottavan monenlaista hyötyä suurelle osalla hyvinvoivia kansalaisia.
– Sen sijaan heikossa asemassa olevat kansalaiset kokevat uusien automaattisten valvontajärjestelmien ottavan heidät yhä tiukempaan puristukseen leimaamalla heidät yhteiskunnan kannalta tarpeettomiksi ja ylimääräisiksi asukeiksi. Digituen puute voi johtaa siihen, ettei kansalainen enää käytännössä pystykään hankkimaan kaikkia hänelle kuuluvia etuuksia tai palveluja, vaan hän ajautuu yhteiskunnan laitamille, tutkimushankkeen johtaja, yliopistotutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta kiteyttää.
Livetiede-esitys HELPDESK 112: Hätähuutoja digiviidakossa kansantajuistaa tutkimushankkeen tuloksia
Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria. Esitys sai nimensä tutkimushaasteltavalta, joka totesi soittavansa 112:een aina silloin, kun hän ei selviä yksin digitaalisessa palveluviidakossa. Lähtökohtana on aiemmin pilotoitu livetiedekonsepti, jossa tutkijat ja näyttelijät ovat lavalla yhdessä.
– Kun tutkimuksen tulos dramatisoidaan kohtaukseksi, se tulee lähemmäs ja näyttää ihmisen tiedon takana. Dramatisoidussa kohtauksessa on mahdollista myös kärjistää, jolloin digijärjestelmien toinen puoli nousee eri tavalla esiin: sokea teknologiausko ja absurdit tilanteet, joihin kansalaiset järjestelmissä joutuvat. Tutkitun tiedon muokkaaminen fiktiiviseksi kohtaukseksi ei hävitä faktoja, vaan nostaa ne esiin, kertoo dramaturgi ja esityksen ohjaaja Hanna Ryti.
Livetiede-esityksen ensi-ilta on perjantaina 27. helmikuuta 2026 kello 19 (Tekstin talon Parvisali, Helsinki). Toinen esitys pidetään keskiviikkona 1. huhtikuuta 2026 kello 18 (Teatteri Telakka, Tampere). Esitykset toteutetaan yhteistyössä Kriittinen korkeakoulu ry:n kanssa.
Median ilmoittautumiset esityksiin:
Anne Koski, tutkija, tuottaja, Tampereen yliopisto
anne.koski@tuni.fi
p. 040 515 2248
Julkaisuvapaita kuvia medialle voi ladata Flickristä (kuvaaja: Heikki Gröhn).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Jaana Parviainen, tutkimushankkeen johtaja, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
p. 050 410 6764
jaana.parviainen@tuni.fi
Hanna Ryti, livetiede-esityksen dramaturgi ja ohjaaja
p. 040 503 7934
hanna.ryti@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Digiteknologia ei korvaa tilitoimistojen ihmistyötä8.4.2026 16:05:23 EEST | Tiedote
Tilitoimistoalalla on digitalisoitu työtä ja palveluita ripeään tahtiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan odotukset tehokkuuden lisääntymisestä eivät ole aina täyttyneet, koska digiympäristöön liittyy hankaluuksia ja hidasteita.
Härmälänrannan taideraati toteuttaa julkista taidetta asukkaiden, kaupungin ja tutkimushankkeen kanssa8.4.2026 15:41:13 EEST | Tiedote
Arvioitaessa päätöksentekoa ja varojen käyttöä julkisen taiteen ostoissa on hyvä kääntää katsetta myös vaihtoehtoisiin malleihin. INNATURE-tutkimushankkeen aloitteesta asukkaat ovat Härmälänrannassa mukana julkisen taiteen toteuttamisessa alusta lähtien.
Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa8.4.2026 08:45:50 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme