Lääkekorvaukset kasvoivat lähes 2 miljardiin euroon vuonna 2025

Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä 2,74 miljardilla eurolla vuonna 2025. Kela maksoi niistä lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa.

Lääkekorvaukset kasvoivat 4 % eli 79 miljoonaa euroa. Edellisvuonna korvaukset kasvoivat 7 % eli 124 miljoonaa euroa. Kasvu on viimeiset kaksi vuotta ollut aiempaa voimakkaampaa. Korvaukset kasvoivat 1 % vuonna 2023 ja 3 % vuonna 2022.

Lääkkeitä myytiin Suomessa yhteensä 4,2 miljardin euron edestä, mikä on 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismyynnistä valtaosa oli reseptilääkkeiden myyntiä (2,9 miljardia euroa), joka kasvoi 6 %. Kokonaismyyntiin sisältyvät lisäksi itsehoitolääkkeiden myynti (0,4 miljardia euroa), joka kasvoi 1 %, ja sairaaloiden laitosmyynti (0,9 miljardia euroa), joka väheni 1 %.

Korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Lisäksi monien kalliiden lääkkeiden käyttö laajenee uusiin käyttötarkoituksiin ja käyttäjämäärä kasvaa. Näin ollen myös lääkekorvaukset kasvavat.

Lääkekorvausten saajamäärä kääntyi laskuun, mutta vuosiomavastuu ylittyi yhä useammalla

Noin puolet (52 %) suomalaisista, eli hieman alle 3 miljoonaa henkilöä, sai lääkekorvauksia vuonna 2025. Korvauksia saaneiden määrä väheni 6 % eli 190 000 henkilöllä aiempien vuosien kasvun jälkeen. Muutosta selittänee ainakin alkuomavastuun korotus 50 eurosta 70 euroon vuonna 2025, sillä nyt yhä useamman ostot jäävät alkuomavastuun alle.

Kelan maksamista korvauksista suurin osa oli erityiskorvauksia, joita maksetaan pääosin vaikeiden tai pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Ylempiä erityiskorvauksia maksettiin 809 miljoonaa euroa ja alempia erityiskorvauksia 549 miljoonaa euroa. Peruskorvauksia maksettiin 320 miljoonaa euroa ja rajoitettuja peruskorvauksia 303 miljoonaa euroa.

Korvausluokista kasvoi erityisesti rajoitettujen peruskorvausten luokka, 10 % edellisvuodesta. Ylemmät erityiskorvaukset kasvoivat 8 % ja peruskorvaukset 6 %. Sen sijaan alemmat erityiskorvaukset vähenivät 4 %.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto ylittyi noin 298 000 henkilöllä, mikä on 6 % eli 17 000 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Vuosiomavastuun ylittäneistä kustannuksista Kela maksoi 317 miljoonaa euroa lisäkorvauksia, mikä on 9 % eli 27 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu oli 633,17 euroa vuonna 2025.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaukset kasvavat voimakkaasti

Diabeteslääkkeistä maksettiin 235 miljoonaa euroa korvauksia, mikä on 6 % eli 14 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu oli erityisen voimakasta kolmella tyypin 2 diabeteslääkkeellä: semaglutidilla, dapagliflotsiinilla ja empagliflotsiinilla. Kaikki nämä kolme sisältyvät niihin kymmeneen lääkeaineeseen, joista maksettiin eniten lääkekorvauksia vuonna 2025. Insuliinien kustannukset puolestaan laskivat.

Semaglutidista maksettiin korvauksia yli 56 miljoonaa euroa lähes 61 000 henkilölle. Korvaukset kasvoivat 19 % eli 9 miljoonaa euroa ja korvauksia saaneiden henkilöiden määrä 18 % eli 9 000 henkilöllä edellisvuodesta. Semaglutidista voi tällä hetkellä saada korvausta vain tyypin 2 diabeteksen hoitoon, mutta sitä käytetään myös ilman korvauksia lihavuuden hoitoon.

Dapagliflotsiinista maksettiin korvauksia 29 miljoonaa euroa 91 000 henkilölle ja empagliflotsiinista 38 miljoonaa euroa 115 000 henkilölle. Dapagliflotsiinin ja empagliflotsiinin korvausmenot kasvoivat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Näitä lääkkeitä käytetään laajasti tyypin 2 diabeteksen hoitoon sekä nykyään myös esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan hoitoon.

– Uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja siksi niiden kustannukset kasvavat. Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa, vaikka korvaustasoa laskettiinkin vuonna 2017, arvioi Kelan tutkija Klaudia Kaustiala.

Migreenin uudet lääkehoidot kasvattavat kustannuksia

Migreenin hoidossa käytettävien uudemman sukupolven lääkkeiden korvauskustannukset olivat noin 46 miljoonaa euroa, mikä on 25 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2025 käyttäjämäärä oli noin 13 000 henkilöä eli 28 % enemmän kuin vuonna 2024.

Kustannuksiltaan käytetyin migreenilääke oli fremanetsumabi. Siitä Kela maksoi korvauksia noin 18 miljoonaa euroa, mikä on 17 % enemmän kuin edellisvuonna. Korvauksia saaneita henkilöitä oli lähes 5 000 henkilöä eli 12 % enemmän kuin vuonna 2024.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista yli kolmannes kaikista korvauksista

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin korvauksia 712 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 36 % kaikista maksetuista korvauksista. Vuonna 2025 näistä lääkkeistä maksetut lääkekorvaukset kasvoivat yli 5 %, eli noin 37 miljoonaa euroa. Ryhmän lääkkeitä käytetään esimerkiksi syöpien sekä reuma- ja suolistosairauksien hoitoon.

Eniten korvauksia kaikista yksittäisistä lääkeaineista maksettiin eturauhassyöpälääke entsalutamidista, lähes 57 miljoonaa euroa. Myös verta muodostavien kudosten syöpien hoidossa käytettävästä daratumumabista maksettiin huomattavasti korvauksia, lähes 33 miljoonaa euroa. Entsalutamidin korvaukset kasvoivat 10 % eli 5 miljoonaa euroa ja daratumumabin 89 % eli 15 miljoonaa euroa.

– Kasvun taustalla syöpälääkkeissä ja immuunivasteen muuntajissa on lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen. Käyttö saatetaan myös aloittaa varhaisemmassa vaiheessa, ja osaa aiemmin sairaalassa toteutetusta hoidosta on siirretty avohoitoon, kertoo Kaustiala.

Kilpailu hillitsee korvauskustannuksia

Veren hyytymiseen vaikuttavista suorista antikoagulanteista Kela maksoi korvauksia vuonna 2025 yhteensä 57 miljoonaa euroa, mikä oli 41 % eli 39 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Lääkeryhmä sisältää monia paljon käytettyjä lääkkeitä, joiden yksinmyyntioikeus on rauennut ja jotka ovat tulleet viitehintajärjestelmän piiriin.

Lääkekorvauksia on maksettu useina aiempina vuosina paljon erityisesti apiksabaanista ja rivaroksabaanista. Apiksabaanista korvauksia sai 158 000 henkilöä ja rivaroksabaanista 74 000 henkilöä vuonna 2025.

Korvauksia maksettiin apiksabaanista noin 17 miljoonaa euroa, mikä on 70 % eli 37 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Rivaroksabaanista maksettiin sen sijaan korvauksia 31 miljoonaa euroa, mikä on 7 % vähemmän kuin vuonna 2024. Molemmista lääkkeistä korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi.

Biologisten lääkkeiden lääkevaihto hillitsee korvauskustannuksia

Biologisten lääkkeiden osuus lääkekorvauksista oli 36 % vuonna 2025. Kuusi kymmenestä lääkeaineesta, joista maksettiin eniten korvauksia, on biologisia lääkkeitä. Biologisten lääkkeiden käyttö on yleistynyt monien pitkäaikaissairauksien hoidossa.

Biologisten lääkkeiden lääkevaihdon on toivottu hillitsevän korvauskustannuksia. Lääkevaihto laajeni vuoden 2025 alusta lähes kaikkiin biologisiin lääkkeisiin, ja se on mahdollista, kun alkuperäislääkkeen yksinmyyntioikeus raukeaa.

Esimerkiksi reuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettävästä adalimumabista maksettujen korvausten määrä puolittui vuonna 2025, vaikka korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 10 % edellisvuodesta. Adalimumabin korvaukset vähenivät 25 % jo vuonna 2024.

– Biologisten lääkkeiden hintakilpailu näyttävää toimivan ja vähentävän lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Aktiivista hintakilpailua tarvitaan jatkossakin, sillä lääkekorvauskustannusten kasvua ajavat erityisesti biologisten lääkkeiden korvaukset, sanoo Kaustiala.

Ehdollinen korvattavuus yleistyy, mutta palautusmaksujen kasvu hidastui

Lääkeyritykset maksoivat Kelalle niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 111 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa kasvoi 2 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, mikä on vähemmän kuin edellisvuosina. Palautusmaksujen määrä on vuoteen 2019 verrattuna lähes kymmenkertaistunut, ja ehdollisen korvattavuuden menettely näyttää vakiinnuttaneen paikkansa.

– Ehdollisessa korvattavuudessa kyse on siitä, että viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Epävarmuus voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, sen kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin. Menettely on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin käyttöön, sanoo Kaustiala.

Lääkekorvaukset ja palautusmaksut tilastoidaan erikseen. Vuonna 2025 lääkekorvauksia maksettiin 1 982 miljoonaa euroa ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 111 miljoonaa euroa, jolloin erotus oli 1 871 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 lääkekorvauksia maksettiin 1 903 miljoonaa euroa ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 109 miljoonaa euroa, jolloin erotus oli 1 794 miljoonaa euroa.

Jos palautusmaksut otettaisiin tilastoinnissa huomioon, maksettujen lääkekorvausten määrä olisi kasvanut 4 % eli 77 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Lisätietoa

Kelan datasovellus: Biologisten lääkkeiden tilannekuva (laaketieto.tietotarjotin.fi)

Tilasto sairausvakuutuksesta korvattavista lääketoimituksista (tietotarjotin.fi)