Pitkien korkojen nousu ja korkokäyrän jyrkentyminen olivat valtionlainamarkkinoiden pääteemoja 2025
25.2.2026 12:34:55 EET | Valtiokonttori | Tiedote
Markkinat ottivat euroalueen suuren velkakirjatarjonnan hyvin vastaan, kun tuottotasot nousivat vastaamaan sijoittajien odotuksia. Suomen lainojen sijoittajakysyntä pysyi vahvana.
Valtiokonttori lainasi vuonna 2025 Suomen valtion nimissä onnistuneesti 47,3 miljardia euroa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Nettolainanottoa, eli velkakantaa kasvattavaa lainanottoa tästä oli 17,8 miljardia euroa.
Suomen valtionvelka oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa eli 66,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (61,2 % vuonna 2024). Vuoden 2025 lopussa valtionvelan efektiivinen kustannus oli 1,86 % (2,01%), keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika 5,4 vuotta (4,9) ja duraatio 4,2 vuotta (3,9).
Tiedot löytyvät Valtiokonttorin tänään julkaisemasta katsauksesta, joka summaa valtion lainanoton, kassanhallinnan ja valtionvelan riskienhallinnan tapahtumat sekä kuvaa valtionlainanmarkkinoiden toimintaympäristöä vuonna 2025.
- Siirry katsaukseen: valtionvelka.fi/annualreview2025
Parlamentaarinen sopu velkaantumisen taittamisesta on tärkeä signaali markkinoille
Vaikka olosuhteet valtionlainojen tarjonnalle olivat vuonna 2025 lopulta yllättävänkin suotuisat – maailmanlaajuista kauppasotaa ei tullut, eikä rahapolitiikassa nähty inflaation uhkaa kummallakaan puolella Atlanttia – geopolitiikkaan liittyvät epävarmuustekijät ja valtioiden velkaantumisnäkymät johtivat korkokäyrien jyrkentymiseen Euroopan valtionlainamarkkinoilla ja myös Suomen valtionlainoissa. Korkokäyrä jyrkentyy, kun pitkien ja lyhyiden korkojen ero kasvaa.
”Korkojen nousu ja käyrän jyrkentyminen paransivat sijoittajien tuottomahdollisuuksia, vaikka Suomen korkoero Saksaan tiukentui vuoden aikana”, valtion velanhallintaa johtava Anu Sammallahti kuvaa.
Sijoittajakysyntä Suomen valtionlainoille pysyi vahvana. Vuoden 2025 ensiemissioissa nähtiin jopa ennätyssuuria tarjouskirjoja verrattuna viime vuosiin.
Vaikka korkosijoittajat tarkastelevat sijoituskohteidensa kasvupotentiaalia, he arvostavat myös tiukkaa talouspolitiikkaa. Siksi Sammallahti pitää Suomessa loppuvuodesta saavutettua laajaa parlamentaarista sopua julkisen talouden hoidosta tärkeänä signaalina finanssipolitiikan tulevasta linjasta.
”Sellaisena sitä on tulkittava. Finanssipoliittisen kehikon uudistamisella pyritään Suomessa vaalikaudet ylittävään tavoitteelliseen finanssipolitiikkaan, jossa tavoite on velkaantumisen hillitseminen”, hän sanoo.
Suomen julkisen talouden hoidossa ollaan muutenkin nyt isojen kysymysten äärellä, kun velkakehityksen taittamisen rinnalla julkisessa keskustelussa korostuvat talouskasvun näkymät, väestön ikääntyminen sekä tulevaisuuteen varautuminen. Tämä näkyy esimerkiksi ajankohtaisessa eläkejärjestelmäkeskustelussa.
Myös valtion velanhallinnassa on luonnollisesti kyse pitkäjänteisestä toiminnasta, ja julkisen talouden kokonaisuus on sijoittajanäkökulmastakin tärkeä.
”Väestön ikääntymiseen varautuminen eläkevarojen rahastoinnin kautta tukee julkista taloutta, ja sitä kautta liikkeeseenlaskijakuvaa ja sijoittajien luottoriskiarvioita”, Anu Sammallahti kuvaa.
Valtion lainanoton ja Valtiokonttorin 150-vuotinen taival
Valtiokonttori aloitti toimintansa tammikuussa 1876 suuriruhtinaskunnan uutena keskusvirastona, jonka tehtävänä oli valtionrahastojen sekä valtionvelan korkojen ja kuoletusten maksujen hoito. Valtion lainanoton vielä tätäkin pidemmästä ja monivaiheisesta historiasta on velanhallinnan vuosikatsauksessa artikkeli, jonka on kirjoittanut VTT, velanhallinnan johtotehtävissä Valtiokonttorissa pitkään työskennellyt Mika Arola.
Suomen valtion kehitys ja valtion lainanotto ovat kulkeneet käsi kädessä. Suomea on rakennettu, teollistettu, kehitetty ja sotavuosina myös puolustettu velkarahalla. Valtion lainanotto oli jo 1800-luvun lopulla erittäin kansainvälistä: laskemalla liikkeeseen valtionobligaatiota läntisen maailman rahoitusmarkkinakeskuksissa jo 1800-luvulla Suomi on asemoinut itseään länteen ja rakentanut itsestään tarinaa itsenäisenä valtiona.
Eurojäsenyys muutti valtion lainanoton täysin, kun maailman toiseksi suurimmasta obligaatiomarkkinasta tuli Suomen kotimarkkina. Valtion sijoittajapohja koki muutamassa vuodessa radikaalin muutoksen, kun kansainväliset sijoittajat tulivat kotimaisten työeläkeyhtiöiden tilalle. Vuonna 2025 vain muutama prosentti Suomen valtionvelasta on kotimaisten sijoittajien käsissä, ja sijoittajapohjan ydintä ovat institutionaaliset sijoittajat Euroopassa, mukaan lukien Britannian ja Pohjoismaat.
”Velanoton historia on autonomisen suuriruhtinaskunnan ajoista asti korostanut luottokelpoisuuden merkitystä. Ja euroalueeseen liittymisen jälkeen sijoittajapohjan laajentaminen ilman tähän liittyvää valuuttakurssiriskiä on muuttunut toisenlaiseksi kuin aiemmin", Anu Sammallahti summaa.
Valtion velanhallinnan avainlukuja 2025 (suluissa 2024):
- Bruttolainanotto: 47,3 miljardia euroa (42,8 miljardia euroa)
- Nettolainanotto: 17,8 miljardia euroa (12,6 miljardia euroa)
- Lainaemissioita: 69 (83)
- Suomen 10-vuotisen valtionlainan keskikorko: 3,02 % (2,85 %)
- Valtionvelan efektiivinen kustannus vuoden lopussa: 1,86 % (2,01 %)
- Valtionvelan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika: 5,4 vuotta (4,8 vuotta)
- Valtionvelan keskimääräinen maturiteetti: 7,84 vuotta (7,75 vuotta)
- Valtionvelan korkokulut: 3,0 miljardia euroa (3,2 miljardia euroa)
- Jälkimarkkinakaupan kokonaisvaihdanta: 155,2 miljardia euroa (121,3 miljardia euroa)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Sammallahtifinanssijohtaja, osastonjohtajaVelanhallinta
Puh:0295 50 2575anu.sammallahti@valtiokonttori.fiKuvat
Linkit
Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta ja kassasta, valtionvelan riskienhallinnasta sekä valtion luottoluokitussuhteista. Lue lisää työstämme: valtionvelka.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtiokonttori
Stigande långräntor och en brantare räntekurva präglade statsobligationsmarknaden 202525.2.2026 12:48:11 EET | Pressmeddelande
Marknaden tog väl emot det stora obligationsutbudet i euroområdet när avkastningsnivåerna steg till en nivå som motsvarade investerarnas förväntningar. Efterfrågan på finländska statspapper förblev solid.
Statskontoret sålde statens skuld i en auktion: resultat17.2.2026 13:33:06 EET | Pressmeddelande
I auktionen såldes statens 9‑ och 15‑åriga benchmarklån för sammanlagt 1 501 miljoner euro.
Valtiokonttori myi valtion velkaa huutokaupassa: tulokset17.2.2026 13:30:36 EET | Tiedote
Huutokaupassa myytiin valtion 9- ja 15-vuotisia viitelainoja yhteensä 1 501 miljoonalla eurolla.
Toimisto paljastaa hybridityön jännitteet – asiantuntijat korostavat tilojen roolia työelämän muutoksessa30.1.2026 07:53:00 EET | Tiedote
Hybridityön murroksessa yksi näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiokonttorin juhlavuoden artikkelisarjan uusin osa osoittaa, että toimisto heijastaa sitä, miten organisaatiot ymmärtävät luottamuksen, kohtaamiset ja työn rytmin. Henkilöstön kehittämispäällikkö Elsi Vuohelainen ja US Architects Oy:n arkkitehti Anis Souissi korostavat, että työtilat eivät vain reagoi muutokseen – ne paljastavat sen. Siksi toimistojen uudistaminen on osa syvempää työelämän rakennemuutosta, ei pelkkä tilaratkaisu.
The office as a mirror: How workspaces expose the transformation of working life?30.1.2026 07:53:00 EET | Press release
With hybrid work now firmly established, one crucial perspective still receives too little attention: the office itself. The latest article in the State Treasury’s 150th anniversary series highlights how workspaces reveal organisations’ understanding of trust, human interaction, and the rhythm of work. According to Elsi Vuohelainen, Head of Personnel Development at the State Treasury, and Architect Anis Souissi from US Architects Ltd, offices do not merely respond to change – they reveal it. Renewing office spaces is therefore part of a deeper structural transformation of working life, not just a matter of facilities.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme