Näin mafia valtasi Italian jalkapallokatsomot pandemian jälkeen – ultrien valta mureni

Ultrat ovat seuran tosifaneista äärimmäisimpiä. He johtavat yhteislauluja ja järjestävät tifoja, matkustavat vierasotteluihin ja vaativat valmentajan eroa kovimpaan ääneen. Italiassa heidän vaikutusvaltansa ulottuu seurojen päätöksentekoon asti. Väkivalta ei ole heille vierasta, mutta pandemian jälkeen lehtereille ilmestyi kuitenkin jotain, mitä hekin pelkäävät: mafia.

Pandemian aikana stadionien sulkeminen johti siihen, että monet ultrapomot menettivät valta-asemansa ja tulonlähteensä. Syntyi valtatyhjiö, jonka mafia täytti. Aiemmin ultrien hallussa olleet lippukiintiöt, fanituotteet ja epäviralliset turvajärjestelyt siirtyivät nopeasti mafialle, joka muutti ne omiin vielä häikäilemättömämpiin tarpeisiinsa. Mafian tulo katsomoihin on johtanut myös verisiin välienselvittelyihin – ultrien ja mafiosojen välisessä valtataistelussa on jo kuollut ihmisiä.

Valta ei jäänyt katsomoon. Se näkyy jo seurojen päätöksissä, turvallisuusjärjestelyissä ja jopa pelaajien arjessa. Pelko on tehokas vallankäytön väline.

Mikä Ultra?

Ultrakulttuuri syntyi Italiassa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa spontaanina nuorisoliikkeenä. Sittemmin se vahvistunut vastareaktiona jalkapallon kaupallistumiselle ja paikallisuuden katoamiselle. Ilmiötä on kuvattu armeijan ja uskonnon välimuodoksi. Sen katsomokulttuurin ulkoiset piirteet ovat levinneet myös Pohjoismaihin, ja Ruotsissa ilmiöön on liittynyt vakavia lieveilmiöitä. Voiko sama kehitys toistua muualla Euroopassa?

Anton Monti on suomalais-italialainen mafiaan ja poliittisiin ääriliikkeisiin perehtynyt tietokirjailija. Kirja perustuu monivuotiseen tutkimukseen, haastatteluihin ja oikeudenkäyntiaineistoon. Monti asettaa Italian kehityksen osaksi laajempaa eurooppalaista ilmiötä.

Ultrat – Väkivalta ja mafia Italian jalkapallokatsomoissa ilmestyy painettuna kirjana, äänikirjana ja e-kirjana 2.4.2026. 

Haastattelupyynnöt, lisätiedot, pdf:t ja arvostelukappaleet: Susanna Sucksdorff.