Tutkimus: Uteliaisuutta, huolta ja hämmennystä – Tekoäly jakaa suomalaisten tunteet jyrkästi

– Tekoälystä käydään paljon keskustelua riskien kautta. Tutkimuksen perusteella suomalaisia motivoi kuitenkin ennen kaikkea halu ymmärtää, mitä tekoäly tarkoittaa ja miten sitä voi käyttää, seminaarin ohjelmajohtaja, Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski sanoo.

Tekoälyn päivittäiset käyttäjät näkevät teknologian mahdollisuutena

Päivittäin tekoälyä käyttävistä 66 prosenttia näkee teknologian mahdollisuutena, kun taas tekoälyä käyttämättömistä vain yhdeksän prosenttia ajattelee samoin. Päivittäin tekoälyä käyttävien ryhmässä tekoälyn herättämät yleisimmät tunteet ovat uteliaisuus, innostus ja helpottuneisuus. Niillä, jotka eivät käytä tekoälyä lainkaan, kolme yleisintä tunnetta ovat huoli, hämmennys ja turvattomuus.

Kolmasosa (33 %) vastaajista arvioi, että pystyy tunnistamaan tekoälyn tuottaman sisällön (teksti, kuva, video, musiikki) vähintään melko hyvin, kun taas noin neljäsosa (24 %) arvioi tunnistavansa tekoälysisällön heikosti tai ei lainkaan. Ikäryhmien väliset erot ovat suuria, sillä alle 35‑vuotiaista noin 60 prosenttia arvioi tunnistavansa tekoälyn tuottaman sisällön melko tai erittäin hyvin, vastaavasti yli 54‑vuotiailla osuus on 20 prosenttia tai vähemmän.

Tulokset viittaavat siihen, että käytännön kokemus muuttaa suhtautumista teknologiaan. Kun tekoälyä käytetään arjessa esimerkiksi tiedonhaussa, ideoinnissa tai työn apuna, se näyttäytyy useammin hyödyllisenä työkaluna kuin uhkana.

Tekoälyn vaikutus ihmisyyteen kiinnostaa

Tekoälyn vaikutus ihmiseen ja yhteiskuntaan herättää myös laajempaa pohdintaa, sillä 39 prosenttia suomalaisista uskoo tekoälyn muuttavan käsitystämme ihmisyydestä merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kysymys ei koske vain teknologiaa tai työelämää, vaan myös sitä, miten ihmiset ymmärtävät luovuuden, ajattelun ja päätöksenteon roolin tulevaisuudessa. Kun koneet pystyvät yhä enemmän osallistumaan esimerkiksi kirjoittamiseen, analysointiin ja ideointiin, keskustelu siirtyy helposti myös siihen, mikä tekee ihmisestä ihmisen. 

Samalla vain kahdeksan prosenttia vastaajista suhtautuu tekoälyyn välinpitämättömästi. Tulos viittaa siihen, että teknologian kehitys koetaan laajasti merkitykselliseksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi.

Tekoälyn kehityksessä mietityttävät eniten tekoälyn tekemien virheiden vaikutukset (58 %), vaikutukset ihmisen luovuuteen (45 %), eettiset kysymykset (41 %) ja yksityisyys ja tietoturva (39 %). Joka neljäs (24 %) luottaa siihen, että tekoälyä kehitetään ihmisen ja yhteiskunnan kannalta vastuullisesti, kun taas 41 prosenttia on eri mieltä. Joka neljäs on toisaalta sitä mieltä, että tekoäly on heikentänyt omaa luottamusta tulevaisuuteen. Sen sijaan vain 10 prosenttia vastaajista on huolestunut tekoälyn vaikutuksista kestävään kehitykseen.

Tekoälyn käytössä on myös suuria eroja. Tällä hetkellä tekoälyä käyttää viikoittain tai useammin 36 prosenttia vastaajista. Kolmasosa vastaajista puolestaan kertoo, ettei käytä tekoälyä lainkaan. Tekoälyn käytön osaamisen kehittämisessä on vielä paljon potentiaalia. Tällä hetkellä 48 % prosenttia tekoälyä käyttävistä arvioi, että osaa käyttää tekoälyä yksinkertaisiin tehtäviin, kuten tiedonhaku, neuvojen kysyminen.

Heräys-seminaari kokoaa keskustelun tekoälyn inhimillisestä puolesta

Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2026 osana Heräys-huippuseminaaria. Seminaarissa tekoälyn vaikutuksia muun muassa demokratiaan, luovuuteen, vuorovaikutukseen ja merkityksen kokemukseen. Seminaarissa aiheesta keskustelemassa ovat muun muassa Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, yritysjohtaja Risto Siilasmaa, kirjailija Max Seeck sekä aivotutkija Katri Saarikivi. 

Tapahtumassa mukana ovat myös Vantaan kaupunki, Google, Euroopan komission Suomen edustusto, Sosiaali- ja terveysministeriö, FCAI – Suomen tekoälykeskus, Suomen Lähetysseura, Business Finland, Microsoft, Howspace sekä Livetek.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1061 suomalaista ja otos on valtakunnallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tutkimuksen suunnitteli ja toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 % luotettavuudella +/- 3,2 %.

Lisätiedot, tutkimusmateriaali sekä haastattelupyynnöt

Media on lämpimästi tervetullut seuraamaan seminaaria Vantaan tiedekeskus Heurekaan perjantaina 13.3. kello 9–15.
Median ilmoittautuminen löytyy osoitteesta www.herays.fi/medialle

Maksuton seminaari striimataan suorana tapahtumapäivänä osoitteessa www.herays.fi