Lähes puolet kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista ajetaan päihtyneenä

Kuolemaan johtaneen moottorikelkkaonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 48 prosenttia ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihtyneistä kuljettajista suurin osa, 76 %, ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan.

Moottorikelkkaonnettomuuksille oli tyypillistä, että alkoholia nauttineet henkilöt liikkuivat myöhään illalla melko lyhyitä matkoja paikoissa, joissa kiinnijäämisriski on pieni.

– Päihtyneiden kuljettajien osuus kuolemaan johtaneissa moottorikelkkaonnettomuuksissa on huomattavan suuri. Maastoliikennekulttuuriin tarvitaan asennemuutos kohti alkoholitonta moottorikelkkailua, sanoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Tuttuus ei anna turvaa heikoilta jäiltä

Kuolemaan johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet tapahtuivat useimmiten kuljettajalle tutussa ympäristössä. Onnettomuuksista neljä tapahtui ohjatuilla safareilla.

Onnettomuuksista runsas puolet, 56 %, tapahtui jäällä. Jäällä tapahtuneista onnettomuuksista enemmistö oli hukkumisonnettomuuksia, joissa menehtyi kaikkiaan 36 henkeä. Tyypillisesti näissä onnettomuuksissa moottorikelkka vajosi veteen jään pettäessä alta tai kuljettajan ajaessa sulaan. 

Hukkumisonnettomuuksille oli usein tunnusomaista eksyminen tai tutulta reitiltä harhautuminen. Onnettomuuksista yli puolet tapahtui pimeän tai hämärän aikaan.

– Kohtalokkaat onnettomuudet osoittavat, että jäällä liikkumisen riskeistä tarvitaan aiempaa enemmän tiedotusta, etenkin huonolla kelillä tai pimeässä liikuttaessa. Haasteena on löytää keinot tavoittaa erityisesti riskiryhmät, Sihvola tähdentää.

Huhtikuisin eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia

Moottorikelkkaonnettomuudet painottuivat kevätkaudelle. Eniten onnettomuuksia tapahtui huhtikuussa.

– Tutkintojen perusteella näyttää siltä, että kelkkailukautta yritetään ylläpitää mahdollisimman pitkään ja kenties luotetaan jään kantavuuteen edelliskerran perusteella, Sihvola sanoo.

Maakunnittain tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui Lapissa, joka erottui selvästi muista alueista. Lapissa kuolemaan johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia oli 24.

Onnettomuuden aiheuttaja on usein keski-ikäinen mies

Onnettomuuteen joutuneet kelkkailijat olivat yleensä mökkeilyyn, huviajeluun tai kalastukseen liittyvällä matkalla. Yhtä onnettomuutta lukuun ottamatta kaikki onnettomuudet olivat yksittäisonnettomuuksia eli onnettomuuksia, joissa ei ole kelkkailijan lisäksi muita osallisia. Yksi onnettomuuksista oli moottorikelkkailijan yhteentörmäys raskaan ajoneuvon kanssa.

Aiheuttajina olleista moottorikelkkailijoista 13 prosenttia oli 24-vuotiaita tai sitä nuorempia, neljännes (24 %) 25–44-vuotiaita, runsas kolmannes (36 %) 45–64-vuotiaita ja 27 prosenttia yli 64-vuotiaita. Aiheuttajakuljettajista 94 prosenttia oli miehiä.

Poimintoja tutkijalautakuntien antamista turvallisuuden parannusehdotuksista

Moottorikelkkailun turvallisuuden edistämiseksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet useita parannuksia muun muassa kelkkailun valvontaan, kelkkailuväyliin ja turvavarusteiden käyttöön. 

– Erityisesti tulisi tuoda esiin tutuillakin jääalueilla liikkumiseen liittyviä vaaroja. Jos jään kestävyydestä ei ole varmuutta, ei jäälle pidä mennä. Naskaleiden tulisi olla jokaisen jäällä liikkujan vakiovaruste, Sihvola summaa.

Kuljettajan toimintaan liittyviä parannusehdotuksia

• Moottorikelkan kuljettamiseen tulisi suorittaa ajokortti tai pakollinen käsittelykoe.
• Koulutuksessa ja tiedotuksessa on korostettava suojakypärän ja erilaisten turvavarusteiden käytön tärkeyttä myös tutussa ympäristössä lyhyilläkin matkoilla.
• Maastoliikennekulttuuriin tulisi saada muutosta tiedotuskampanjoilla, joissa käsitellään turvallista ja alkoholitonta liikkumista. Jäällä kulkijoita pitää ohjeistaa huomioimaan, että jääolosuhteet voivat muuttua hyvin lyhyessä ajassa.
• Poliisin suorittamaa liikenne- ja maastoliikennevalvontaa tulee lisätä ja sen resurssit turvata.

Moottorikelkkaan liittyvä parannusehdotus

• Alkolukko tulee ottaa käyttöön moottorikelkkoihin.
  

Safaripalveluihin ja kelkkojen vuokraukseen liittyvä parannusehdotus

• Tehokkaita moottorikelkkoja ei tulisi vuokrata kokemattomille kuljettajille tai heidän tulee käyttää pienitehoista harjoitteluavainta koko ajotapahtuman ajan.

Liikennevakuutuksesta korvatut moottorikelkkavahingot

Liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa moottorikelkka oli vuosina 2015–2024 osallisena 6 410 kertaa. Näistä vahingoista valtaosa oli moottorikelkkailijoiden aiheuttamia.

Vahingoista 89 prosenttia johti henkilövahinkokorvauksiin. Henkilövahinkojen osuus korvatuista vahingoista on suuri, koska moottorikelkkavahingot ovat pääasiassa yksittäisvahinkoja, ja oman ajoneuvon omaisuusvahinkoja ei korvata lakisääteisestä liikennevakuutuksesta. Suurin osa henkilövahinkokorvausten saajista vammautui lievästi.

Tiedot perustuvat vuosina 2015–2024 tapahtuneisiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottorikelkkaonnettomuuksiin sekä vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamiin moottorikelkkavahinkoihin. Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet.

Lisätietoa

Moottorikelkkaonnettomuudet vuosina 2015–2024

Onnettomuustietoinstituutissa (OTI) teemme työtä ehkäistäksemme liikenneonnettomuuksia Suomessa. Koordinoimme liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoimme tutkinnasta kerättyä tietoa. Lisäksi kokoamme tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Tarjoamme tietoa liikenneturvallisuuden kehittämiseen, tutkimukseen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. OTI toimii itsenäisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.  www.oti.fi