Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa

Nuorilta 9. luokkalaisilta kerättiin näkemyksiä oppimistulosten laskusta ja keinoista sen kääntämiseksi osana opetus ja kulttuuriministeriön oppimistulostyöryhmän työtä. Jyväskylän yliopiston johtaman, Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan tutkijat Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista toteuttivat työpajamuotoiset oppilaskuulemiset loppuvuodesta 2025.

Mukana oli eri puolilta Suomea kolme yleisopetuksen 9. luokkaa ja yksi erityisluokka. Tavoitteena oli kuulla mahdollisimman moninaisia näkemyksiä oppimistulosten laskusta ja ratkaisuista niiden kohentamiseksi oppilailta, joiden peruskoulupolku on loppusuoralla.

Mielen hyvinvointi on edellytys oppimiselle

Oppilaskuulemisten pohjalta tuloksissa korostui kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, erityisesti mielen hyvinvoinnin, merkitys oppimiselle ja koulun rooli osana laajempaa tukiverkostoa.

– Oppilaat peräänkuuluttivat nuorten mielenterveyspalveluiden parantamista ja toivoivat, että myös koulujen arjessa löydetään keinoja vahvistaa mielen hyvinvointia. Jos mielen päällä on liikaa asioita, on oppimiseen keskittyminen ja kiinnittyminen vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, kuvailee tutkijatohtori Anne-Elina Salo Jyväskylän yliopistosta.

Opettajien rooli kannustavina tukijoina

Oppilaiden mukaan kannustavat ja reilut opettajat, jotka huolehtivat jokaisen oppilaan mukana pysymisestä ja ylläpitävät työrauhaa, tekevät opiskelusta mielekkäämpää.

– Oppilaiden mielestä lämmin suhde opettajaan sekä mahdollisuudet opiskella esimerkiksi yhdessä kavereiden kanssa tekee oppimisesta hauskempaa ja mahdollistaa sen, että vaikeuksissa voi saada tukea ja apua, Salo sanoo.

Koulu ei ole irrallinen saareke 

Oppilaiden kuvauksissa koulu ei ole erillinen saareke, joka voisi yksin ratkaista nuorten oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Esimerkiksi se, että vanhemmilla on aikaa, halua ja osaamista auttaa, myös kaverit ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä ja vapaa-ajan aktiviteetit tukevat hyvinvointia, edesauttaa koulunkäynnin sujuvuutta ja oppimista.

Oppilaat tiedostivat myös oman vastuunsa hyvinvoinnin ja opiskelutapojen vaalimisessa. 

– Jos on vaikeuksia löytää itselle sopivaa opiskelumenetelmää, ei nuku riittävästi, tai sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla on liiallista, oppilaat kokivat, että motivaatio ja oppimiseen kiinnittyminen vaarantuu, kuvailee tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki Helsingin yliopistosta.

Motivaatio vahvistuu, kun psykologiset perustarpeet huomioidaan

Oppilaskuulemisten pohjalta autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden eli psykologisten perustarpeiden vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä ne tutkitusti tukevat oppilaiden opiskelumotivaatiota ja kouluun kiinnittymistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa panostusta oppilaiden valinnan- ja toiminnanmahdollisuuksiin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä kannustavaa palautetta, joka tukee pystyvyyden, osaamisen ja osallisuuden kokemusta.

– On tärkeää, että jokainen oppilas kokee onnistumisia ja saa riittävää tukea sekä vahvistusta sille, että omaa osaamista voi kehittää. Keskeistä on myös löytää perustaitojen opiskelulle omakohtainen merkitys, jotta niitä haluaa aktiivisesti kehittää, Heinimäki sanoo.

Tilaa jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuusunelmoinnille

Oppilaiden kokemusmaailmat olivat kuulemisten perusteella osittain vahvasti eriytyneet.  

– Nuoret voivat elää keskenään hyvinkin erilaisissa ”kuplissa”. Kun osalla on tarjolla paljon tukea ja turvallisia ihmissuhteita, toisilla olosuhteet voivat olla hyvin haastavat ja kuormittavat, mikä väistämättä heijastuu myös oppimiseen. Oppilaat kuvasivat myös tulevaisuutta hyvin eriytyneesti: kun osalla korostuu pelko ja huoli, toiset odottavat innolla tulevaa työelämää, kuvailee tutkijatohtori Anne-Elina Salo.

Jotta jokaisella nuorella olisi tilaa tulevaisuusunelmoinnille, oppilaat korostivat tarvetta parantaa nuorten työhön pääsyä sekä sen varmistamista, että jokainen saisi tukea, apua ja ohjausta omien tulevaisuudenunelmiensa hahmottamisessa. Lisäksi niiden toteuttamiseksi vaadittavien polkujen ja toimien suunnittelemisessa sekä suunnitelmien viemisessä konkreettisesti käytäntöön nuoret tarvitsevat tukea.

Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa

– Vaikka oppimistulosten lasku on jo pidemmän aikaa ollut yksi suurista huolenaiheista suomalaisessa koulutusta koskevassa keskustelussa, nuorten ääni on tätä ennen jäänyt kuulematta, toteaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan johtaja, professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Hän painottaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa ja saada näkemyksensä huomioiduksi päätöksenteossa. Lisäksi lapset ja nuoret ovat oman oppimisensa ja arkensa kokemusasiantuntijoita.

– Tässä esiin tulleet oppilaiden arvokkaat näkemykset osana oppimistulosten laskun syiden pohdintaa tulee huomioida niin käytännön arjessa kuin myös päätöksissä, jotka koskevat lasten ja nuorten elämää. Oppimisen ja siihen kiinteästi liittyvän hyvinvoinnin näkökulmasta parempaa tulevaisuutta voidaan rakentaa vain yhdessä lasten ja nuorten kanssa, Lerkkanen summaa.

Salo, A.-E., Heinimäki, O.-P., & Lerkkanen, M.-K. (2026). Laskevat oppimistulokset: Oppilaiden näkemyksiä laskun syistä ja ratkaisuista.