Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna
24.3.2026 06:57:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
Autismiin liittyvät käsitykset ovat viime vuosina monipuolistuneet. Yhtäältä autismi voidaan ymmärtää neuropsykiatriseksi häiriöksi, joka ilmenee selkeästi tiettyinä puutteina ja haasteina esimerkiksi vuorovaikutuksessa. Toisaalta sen voidaan ajatella olevan osa laajempaa ihmisten piirteiden moninaisuutta ja ilmenevän eri tavoin eri ihmisillä.
Ammattilaisen tieto voi ohittaa nuoren oman tiedon ja kokemuksen
Jyväskylän yliopiston hiljattain julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin, miten 18–35-vuotiaiden autististen nuorten erilaiset tavat merkityksellistää autismia tulevat esille terveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin haastattelu- ja kyselyaineiston avulla. Tutkimuksen mukaan autistiset nuoret aikuiset saattavat kohdata terveydenhuollossa episteemistä epäoikeudenmukaisuutta eli tilanteita, joissa heidän kokemuksiaan ja tietoa omasta elämästään ei oteta vakavasti tai niitä on vaikea saada ymmärretyksi.
”Tällaiset vinoutuneet käsitykset autismista sekä hierarkiat, joissa ammattilaisten tieto asetetaan potilaiden kokemustiedon edelle, voivat estää pääsyn palveluihin ja aiheuttaa ongelmia jopa nuoren oman identiteetin kannalta”, kertoo autismin merkityksellistämiseen liittyviä jännitteitä tutkiva väitöskirjatutkija Aino-Mari Uisma.
Esimerkiksi osallistujien kokemuksissa kohdatut oletukset autismista ovat yksipuolisia, eivätkä ne vastaa aina asiakkaan omia käsityksiä ja kokemuksia. Siinä missä autistiset henkilöt korostavat autismin moninaisuutta ja siihen liittyviä vahvuuksia ja yksilöllisyyttä, terveydenhuollossa keskitytään haasteisiin ja autismin oletetaan usein ilmenevän vain tietyillä tavoilla. Kapeat käsitykset rajaavat ulkopuolelle erilaisia kokemuksia ja autismin yksilöllisiä ilmenemistapoja sekä tekevät haastavaksi tulla kohdatuksi tai tunnistetuksi silloin, kun henkilö poikkeaa autismin kapeasta käsityksestä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun on saavuttanut elämänkulussa yleisesti tyypillisiä asioita kuten koulutusta ja ammattiaseman.
Autististen piirteiden peittelyä eli maskaamista ei aina tunnisteta terveydenhuollossa
Ennakkoluulot näkyvät myös niin, että omaa elämää koskevaa tietoa on pidetty vähemmän uskottavana tai suoraan kyseenalaistettu sitä autismiin vedoten. Lisäksi maskaamista – autististen piirteiden peittelyä – ei aina tunneta hyvin terveydenhuollossa. Jos autistinen henkilö maskaa tai muuten ilmaisee itseään autismin stereotypioista poikkeavalla tavalla, voi hän tulla väärinymmärretyksi tai kyseenalaistetuksi sen takia, että hän vaikuttaa liian normaalilta. Samaan aikaan kuitenkin myös tavanomaisesta poikkeavammat tavat ilmaista itseä voivat tulla väärinymmärretyiksi.
Nämä ongelmat vaikeuttavat asianmukaisen hoidon saantia terveydenhuollossa, kun autistiset henkilöt eivät tule kohdatuiksi aidosti ja yhdenvertaisesti. Lisäksi ne voivat vaikuttaa heidän käsityksiinsä itsestään: he voivat ymmärtää itsensä entistä enemmän häiriöiden ja puutteiden kautta tai epäröidä omien kokemusten esiintuomista ja niiden merkitystä.
”Terveydenhuollossa olisi tärkeää tiedostaa autismiin liittyvät laajakirjoiset käsitykset, kuunnella asiakasta ja arvostaa hänen tietoaan omasta elämästään vaikka se olisi ristiriitaistakin oirekeskeisen määrittelytavan kanssa. Lisäksi ammattilaisten tulisi tunnistaa, että autismi ei näy aina ulospäin odotetulla tavalla ja että jokainen tarvitsee yksilöllistä kohtaamista”, muistuttaa Uisma.
Julkaisun tiedot
Uisma, Aino-Mari, Tuija Virkki & Minna Ylilahti. 2026. “Misunderstood, Minimised, Misrepresented: Autistic Young Adults' Experiences of Epistemic Injustices in Healthcare Interactions Around Autism,” Sociology of Health & Illness: e70124. https://doi.org/10.1111/1467-9566.70124.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino-Mari UismaVäitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
Tutkin autismin merkityksellistämiseen liittyvien jännitteiden ilmenemistä ja navigointia autististen henkilöiden kertomuksissa.
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme