Suomi jäi hallitusten naisjäsenissä EU:n kärkikymmeniköstä - seitsemässä EU-maassa naisten osuus yli 40 prosenttia

Vertailun kärjessä erot eri EU- ja ETA-maiden välillä ovat tiivistyneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla naisten osuus pörssiyhtiöissä on kasvanut johtoryhmätasoa nopeammin. Suomi jäi tänä vuonna hallitusvertailussa toista kertaa peräkkäin kärkikymmenikön ulkopuolelle sijoittuen sijalle 11. Kärkikolmikko oli Ranska, Norja ja Italia.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan vertailussa näkyi jo yhtiöiden varautuminen EU:n kiintiödirektiiviin, joka tuo lakisääteiset kiintiötavoitteet kaikkiin EU-maihin. Direktiivin mukaan pörssiyhtiöiden vähemmän edustettuna olevan sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä tulee olla vähintään 40 prosenttia.

”Kiintiödirektiivin mukaiset tavoitteet tulee saavuttaa kesään 2026 mennessä. EU- ja ETA-maiden vertailun kärki on siksi erittäin tiivis. Jo seitsemässä EU-maassa naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 40 prosenttia ja EU-maiden mediaanikin nousi jo 33 prosenttiin”, sanoo Kajala.

Vertailu koskee kunkin maan suurimpia ja vaihdetuimpia pörssiyhtiöitä. Markkina-arvoltaan pienemmissä yhtiöissä kehitys on monissa maissa ollut hitaampaa.

”Myös Suomessa naisten osuus pienissä pörssiyhtiöissä kasvaa selvästi suuria yhtiöitä hitaammin”, sanoo Kajala.

Johtoryhmätasolla naisten osuus kasvaa hitaammin

Johtoryhmätasolla naisten osuuden kasvu on ollut hitaampaa kuin hallitustasolla. Vain kolmessa EU-maassa naisten osuus johtoryhmän jäsenistä ylittää 30 prosenttia. Johtoryhmävertailussa Suomi sijoittui viidenneksi.

”Vertailu osoittaa, että hallituskiintiöt eivät ole pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämisessä. Moni hallitusvertailussa kärkeen sijoittuneista maista ei edelleenkään sijoitu kovinkaan korkealle johtoryhmävertailussa. Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ranskassa naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on viime vuosina kasvanut selvästi”, toteaa Kajala.

Kiintiödirektiivi mahdollistaa vaihtoehtoisesti 33 prosentin kiintiötavoitteen naisten yhteenlasketulle osuudelle hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä. Suomessa tätä vaihtoehtoa ei sovelleta, koska johtoryhmä ei ole osakeyhtiön lakisääteinen toimielin.

Suomessa naisten yhteenlaskettu osuus hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä 35 prosenttia

Keskuskauppakamari on tarkastellut kehitystä myös tämän tunnusluvun suhteen. Suomessa markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä sekä OMXH25-indeksiin kuuluvissa yhtiöissä naisten yhteenlaskettu osuus hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä nousi jo 35 prosenttiin ja ylitti kaikkien pörssiyhtiöiden tasolla ensimmäisen kerran 30 prosenttia.

Yhtiökohtaisesti tarkasteltuna naisten yhteenlaskettu osuus hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä ylittää 33 prosenttia jo neljässä viidestä markkina-arvoltaan suuresta yhtiöstä ja OMXH25-indeksiin kuuluvasta yhtiöstä. Kaikkien pörssiyhtiöiden tasolla 33 prosentin raja ylittyy lähes kolmella yhtiöllä viidestä.

Keskuskauppakamarin selvityksissä ei ole toistaiseksi havaittu merkkejä siitä, että hallitustason kiintiötavoitteet olisivat aiheuttaneet johtoryhmien naispuolisten jäsenten laajamittaista siirtymää hallitusammattilaisiksi.

”Tilanteen kehitystä on kuitenkin seurattava, sillä kuluva vuosi on tämän kannalta ratkaiseva. Yritystasolla on siksi tärkeää kiinnittää edelleen huomiota rekrytointiprosesseihin ja naisten urapolkuihin johtajina, jotta osaajapooli ja monimuotoisuus olisi jatkossakin riittävä niin hallitus-, johtoryhmä- kuin liiketoimintajohtotasolla”, toteaa Kajala.

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Vuonna 2024 Keskuskauppakamarin lakisääteisiin tehtäviin lisättiin velvollisuus edistää, analysoida, seurata ja tukea sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittymistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tehtävä liittyy pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annettuun direktiiviin (ns. kiintiödirektiivi). Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt myös naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Syksyllä 2025 käynnistyneen 11. mentorointiohjelman myötä ohjelmien yhteenlaskettu osallistujamäärä on jo noin 450 naisjohtajaa.