Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään
24.3.2026 07:30:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoiman PlastLIFE-projektin tutkijat muistuttavat, että kotipuutarhurien valinnoilla on merkitystä.
– Materiaalivalinnoilla voidaan edistää kiertotaloutta myös puutarhoissa. Kun vähennämme turhaa muovin käyttöä ja pidennämme tuotteiden käyttöikää, ehkäisemme myös mikromuovin syntyä, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Sykestä.
Muoville kaivataan vaihtoehtoja
Muovit huolestuttavat kuluttajia ja niiden käyttöä haluttaisiin vähentää.
– Moni kotipuutarhuri on kiinnostunut vaihtoehdoista ja osa on jo kokeillut niitä. Tietoa ja toimivia ratkaisuja kuitenkin kaivataan lisää, kertoo tutkija Kati Pitkänen.
Katemuoveja voidaan korvata esimerkiksi eloperäisillä katteilla kuten ruohosilpulla tai oljella. Samalla maaperän rakenne paranee.
Biohajoava ei aina hajoa
Yksi usein esiin nouseva ratkaisu on biohajoava muovi. Tutkimustulokset kuitenkin haastavat ajatuksen yksinkertaisesta ratkaisusta.
– Biohajoava muovi ei Suomen kylmissä oloissa hajoa välttämättä toivotulla tavalla, jolloin muovia voi kertyä maaperään, sanoo tutkija Salla Selonen.
Materiaalien toimivuutta tuleekin arvioida paikallisten olosuhteiden ja koko elinkaaren näkökulmasta.
Muovia myös yllättävissä paikoissa
Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kateharso on yleensä muovia.
– On tärkeää tunnistaa, missä muovia käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla maaperässä. Kaikkea muovin käyttöä on syytä harkita tarkkaan, toteaa tutkija Johanna Yliskylä-Peuralahti Turun yliopistosta.
Vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti.
– Paperiteollisuuden ylijäämäkuitua ja orgaanista happoa sisältävä nestemäinen kate voi tulevaisuudessa vähentää muovin tarvetta esimerkiksi taimistoissa ja viheralueilla, kertoo Pentti Ruuttunen Luonnonvarakeskuksesta.
Käytä muovia fiksusti ja kierrätä oikein
Tutkijoiden viesti on selkeä: muovi ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono materiaali.
Ratkaisevaa on se, ettei sitä päästetä maaperään eikä luontoon. Muoviroskaantuminen on merkittävä ongelma Suomessa ja maailmalla. Maaperään päätynyt muovi voi hajota mikromuoviksi ja säilyä ympäristössä jopa vuosisatoja.
Ennen uutta hankintaa kannattaa pohtia, riittäisikö käytetty tai lainattu tuote. Ostopäätöksissä kannattaa suosia kestäviä, pitkäikäisiä ja kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita.
Muovituotteet kannattaa huoltaa ja käyttää loppuun asti. Multapussit ja taimiruukut kuuluvat muovipakkausten keräykseen, ja kestomuovit, kuten ämpärit ja kastelukannut kierrätykseen kierrätys- tai jäteasemalle.
– Kun muovi pysyy kierrossa eikä päädy maaperään, ehkäisemme mikromuovin kertymistä, vähennämme roskaantumista ja säästämme luonnonvaroja. Silloin muovi on osa kiertotalouden ratkaisua eikä ympäristöongelmaa, tutkijat kiteyttävät.
Muovia puutarhassa -kampanja ja somehaaste kutsuu pohtimaan muovin käyttöä
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-projekti haastaa tänä keväänä kaikki puutarhaharrastajat mukaan Muovia puutarhassa? -kampanjaan. Kampanjassa tarkastellaan puutarhan muovikuormaa ja jaetaan käytännön vinkkejä muovin kestävään käyttöön.
Haaste kutsuu kurkkaamaan pihalle, viljelypalstalle tai parvekepuutarhaan ja pohtimaan missä muovia löytyy ja mitä voisi tehdä toisin.
Havainnot ja ideat voi jakaa somessa tunnisteella #MuoviaPuutarhassa ja haastaa mukaan myös puutarhakaverin. Parhaat oivallukset syntyvät usein ideoita jakamalla.
EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta saava PlastLIFE-projekti edistää muoveihin liittyvien ympäristöhaittojen vähentämistä ja tukee tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja muovien kestävän kiertotalouden vahvistamiseksi Suomessa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Lue lisää
Muovia puutarhassa? -kampanjamateriaaleja sekä muovin kestävän käytön vinkkilista puutarhurille: mitä voit välttää ja mitä suosia omassa puutarhassasi?
Muovia puutarhassa? -kampanja ja Syken tutkijoita osastolla 6d30 Kevätmessut-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 26.–29.3.2026. Messut avoinna to 10–18, pe 10–20, la 10–18 ja su 10–17.
- lavaohjelma Kevätmessuilla. (Ohje: suodata ohjelmalistaus käyttäen sanaa ”muovia”)
PlastLIFE-projekti saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla projektin materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan projektin omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.

Haastattelupyynnöt
Viestintäasiantuntija Johanna Kaunisto, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2297, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2082, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena Dahlboerikoistutkija
Puh:+358 295 251 095helena.dahlbo@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
On Baltic Sea Day, marine research and marine nature in the spotlight – aboard R/V Aranda and at Kansalaistori square in Helsinki20.8.2026 15:00:00 EEST | Press release
On Baltic Sea Day, August 27, the marine research vessel Aranda will open its doors to the public at Katajanokka Quay in Helsinki, while the Baltic Sea Fest tent village will take over Kansalaistori Square, in front of Oodi Helsinki Central Library. In Turku, the diverse marine environment and marine conservation will be presented outside Forum Marinum.
På Östersjödagen i Helsingfors lyfts havsforskning och marin natur fram omboard R/V Aranda och på Medborgartorget20.8.2026 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
På Östersjödagen den 27 augusti öppnar havsforskningsfartyget Aranda sina dörrar för allmänheten vid Skatuddskajen i Helsingfors, närä gamla salutorget, och Östersjöfestens tältby breder ut sig på Medborgartorget framför centrumbiblioteket Ode. I Åbo presenteras den mångfaldiga marina naturen och skyddet av havsmiljön utanför Forum Marinum.
Syken mediaviikko 24.–28.8.2026: Onko valkoposkihanhien määrä kasvanut? Missä ovat Saaristomeren ekologisesti merkittävät alueet?20.8.2026 13:49:54 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Itämeripäivänä merentutkimus ja meriluonto esillä Arandalla ja Kansalaistorilla Helsingissä20.8.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Itämeripäivänä 27. elokuuta merentutkimusalus Aranda avaa ovensa yleisölle Helsingissä Katajanokanlaiturissa ja Itämerifest-telttakylä levittäytyy Kansalaistorille. Turussa monimuotoista meriluontoa ja merensuojelua esitellään Forum Marinumin edustalla.
Päiväperhosia ja kimalaisia selvästi viime kesää enemmän20.8.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Päiväperhosia ja kimalaisia on havaittu tänä kesänä selvästi viime vuotta enemmän, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Päiväperhosten kokonaismäärä kasvoi 43 prosenttia ja kimalaisten 69 prosenttia. Kesän sääolot ovat suosineet pölyttäjiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme