Pia Lohikoski: Taidealan työttömyysturvan tulkinnat ovat villi länsi

Taide- ja kulttuurialan työntekijöiden työttömyysturvaa koskevat tulkinnat ovat herättäneet kasvavaa huolta. Tällä viikolla uutisoitiin keravalaisen Jannen tapauksesta, jossa musiikkiharrastus aiheutti byrokratiakierteen. Viranomaiset epäilivät, ettei Janne kykene ottamaan vastaan kokoaikaista työtä, ja lopulta tulkitsivat musiikkiharrastuksen sivutoimiseksi yrittämiseksi.

– Tämähän on kafkamaisuuden huippu! Näiden tapausten ihmiskuva on kestämätön eikä huomioi millään tasolla taide- ja kulttuurialan erityispiirteitä. Ihmisen on saatava harrastaa ja taiteentekijän on saatava ylläpitää ammattitaitoaan ilman, että uhataan työttömyysturvan takaisinperinnällä ja vaaditaan elämänkertomuksia.

Lohikoski teki asiasta kirjallisen kysymyksen alkuvuodesta. Ministeri vakuuttaa vastauksessaan, että ohjeistus on tällä hetkellä riittävää.

Julkisuudessakin olleet tapaukset osoittavat, että pelkkä mahdollisuus ansaita tuloa taiteellisesta toiminnasta voidaan tulkita päätoimiseksi yrittäjyydeksi, vaikka henkilö ei tosiasiassa elä toiminnalla eikä se estä kokoaikatyön vastaanottamista.

Lohikosken mukaan lain tulkinta on edelleen kuin villi länsi.

– Se, että toiminnalla on jokin teoreettinen tulon mahdollisuus, ei vielä tarkoita, että henkilö työllistyy sillä päätoimisesti tai olisi pois työmarkkinoiden käytöstä. Taidealalla näkyvyys, työnäytteiden tekeminen, julkaiseminen ja ammattitaidon ylläpito ovat usein työnhaun edellytys, eivät osoitus yrittäjyydestä, kansanedustaja Pia Lohikoski toteaa.

Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kaikilta osin tunnista taide- ja kulttuurialan työn erityispiirteitä. Alalla työ muodostuu usein lyhyistä toimeksiannoista, teosmyynnistä, apurahoista ja tekijänoikeuskorvauksista. Tämä lisää riskiä tulkintatilanteisiin, joissa aktiivisuus työnhaun edistämiseksi kääntyy työttömyysturvan esteeksi.

Huolta herättää myös epäselvyys takaisinperintätilanteissa. Julkisuudessa on esitetty tietoja siitä, että osa takaisinperinnöistä liittyy viranomaistahon virheisiin. 

Työttömän oikeusturvan kannalta on olennaista selvittää, kuinka yleisiä tällaiset tulkintatilanteet ovat ja onko kyse yksittäisistä tapauksista vai järjestelmätason ongelmasta.

– Työttömän ei pitäisi kantaa kohtuuttomia taloudellisia riskejä tilanteissa, joissa lainsäädäntö on tulkinnanvaraista tai viranomaisen ohjeistus osoittautuu jälkikäteen virheelliseksi, Lohikoski sanoo.